Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa abiturienttien opiskelu on järjestetty niin, että myös syksyllä on aikaa lukulomalle ennen ylioppilaskirjoituksia. Asetelma voi tuntua epäreilulta, sillä harvalla abiturientilla on SYKin opiskelijoiden tapaan syyslukuloma käytössänsä.
Video: Katso millainen vaikutus lukion ainevalinnoilla voi olla nuoren jatko-opintopaikkoihin.
– Jokaisen koulun tehtävänä on suunnitella kurssitarjottimensa rakenne, meillä se on ratkaistu näin, ja tapa on ollut äärimmäisen toimiva, kertoo Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun apulaisrehtori Marja Jegorenkov.
Tämän helsinkiläiskoulun oppilaille tarjotaan Suomessa harvinaislaatuista mahdollisuutta lukuloman pitämiseen myös ennen syksyn ylioppilaskirjoituksia.
Lukuloman nimellä kahden viikon vapaa ei tosin kulje, vaan Jegorenkov kuvaa aikaa opetuksettomaksi tauoksi.
– Sinä aikana eivät muut kurssit juokse, eli opiskelijoilla voi olla kaksi viikkoa taukoa ennen ylioppilaskirjoituksia ja niiden aikana, hän toteaa.
Järjestelmä voi auttaa tai haavoittaa
Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa opetukseton tauko on jo monen vuoden perinne.
Joidenkin mielestä tapa kuitenkin asettaa eri puolilla Suomea opiskelevat abiturientit eriarvoiseen asemaan. Lukuloma ennen kevään kirjoituksia on tuttu kaikille lukioille, mutta SYK on yksi Suomen ainoita, jotka tarjoavat samanlaisen lukurauhan myös ennen syksyn kirjoituksia.
– Joku voi olla sitä mieltä, että tämä on epäreilua. Itse en tiedä, onko tässä kuitenkaan niin merkittävästi enemmän aikaa, Jegorenkov kertoo.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro myötäilee Jegorenkovin sanomaa.
– Tätä voidaan katsoa monelta kantilta. Jos opiskelu ennen taukoa on tiiviimpää, voi se olla myös rankempaa. Usein myös kurssit juuri ennen kirjoituksia ovat kertauskursseja, jotka auttavat pärjäämään kokeissa. Käytäntö voi olla siinä mielessä oppilaalle joko-tai -valintaa, Euro sanoo.
Aikataulu on muutenkin liian tiukka
Abiturienttien kahden viikon tauko on SYKissä toteutettu opiskelemalla neljä ensimmäistä viikkoa tiiviimpää tahtia. Oppilaiden valitsemia aineita opiskellaan viikossa kutakin 7 tuntia.
Järjestelmää kiitellään koulussa sekä sen ulkopuolella.
– Moni muun koulun opettaja on todennut, että "voi kun meilläkin olisi tällainen käytäntö". En myöskään usko, että abiturienttimme ilahtuisivat, jos suunnittelisimme kurssiaikataulun muuttamista erilaiseksi, Jegorenkov sanoo.
Kritiikkiä hän antaa syksyn ylioppilaskirjoitusten nopealle aikataululle. Kouluun tullaan elokuun puolivälissä, syksyn kirjoitukset alkavat tästä jo kuukauden päästä.
– Aikataulu on muutenkin liian tiukka, Jegorenkov tuumaa.
Palautumisaikaa ei ole
Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtajan mielestä ylioppilaskirjoitusten päivämäärien sijaan suurempi huolenaihe on kirjoitusten välillä olevat välipäivät, tai oikeastaan niiden puuttuminen.
– Välipäiviä on jouduttu aikataulujen mukaan poistamaan kirjoitusten väliltä. Palautumisajan poistuminen saattaa aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin se, että kuinka pitkä tauko ennen kirjoituksia on, Euro toteaa.
Epäreiluutta eri kurssijärjestelmien välillä ei suomalaislukioissa hänen mielestään ole, vaikka ylioppilaskirjoitukset määrittävätkin yhä useampaa korkeakouluhakua.
– Suunta on hyvä. Meillä on kaksi selkeää järjestelmää, joilla voidaan hakea opiskelemaan. Toisaalta palkitaan siitä työstä mitä lukion aikana on tehty, toisaalta pääsykokeiden rooli on joissain tapauksissa jopa korostunut entisestään.