Euroopan talous on stagflaatiotilanteessa, kirjoittaa ekonomisti Vesa Vihriälä blogissaan. Stagflaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa inflaatio kiihtyy nopeasti samaan aikaan kun tuotannon kasvu on hiipunut ja supistumassa taantumaksi.
Vihriälän mukaan syy stagflaatioon ajautumiseen on Venäjän sotatoimien aiheuttama hintojen nousu ja energian tarjonnan supistuminen. Taustalla vaikuttavat myös koronapandemian aiheuttamat tarjontapullonkaulat yhdistettynä voimakkaaseen finanssi- ja rahapolitiikan elvytykseen.
Stagflaatiotilannetta on vaikea hallita. Kokonaiskysynnän säätelyllä ei voi yhtä aikaa sekä hillitä inflaatiota että tukea kasvua. Vihriälän mukaan paras tapa olisi pyrkiä hillitsemään juurisyitä, eli energian hinnan nousua ja tarjonnan pullonkauloja. Se on kuitenkin vaikeaa ja hidasvaikutteista.
Tästä on kyse stagflaatiossa, jota yritetään välttää:
8:19
Korkean ja vaihtelevan inflaation olosuhteet muodostavat Vihriälän mukaan riskin ajautumisesta jatkuvaan inflaatiokierteeseen, kun yritykset tekevät hinnoittelupäätöksiä ja työntekijät palkkavaatimuksia perustuen odotettuun inflaatioon. Kierre on jossakin vaiheessa katkaistava.
Uskottavuutta kaivataan
EKP ja muut keskeiset keskuspankit ovat valmiita kiristämään rahapolitiikkaa, tavoitteenaan vaikuttaa inflaatio-odotuksiin nopealla toiminnalla.
– Inflaatio-odotusten ”ankkuroituminen” inflaatiotavoitteen mukaiseksi hillitsee tulevaa inflaatiota, Vihriälä kirjoittaa.
Olennaista on, että keskuspankin inflaation hillitsemiseksi valittu linja on uskottava, jotta inflaatio-odotuksia saadaan hillittyä. Mitä uskottavampi linja, sitä pienemmällä rahapolitiikan kiristämisellä päästään.
Vihriälä pitää toteutettuja korkojen nostoja hyvänä asiana edellä mainituista syistä. Vaikka lähitulevaisuuden kasvu on todennäköisesti heikompaa, on riski pysyvämpiä vahinkoja aiheuttavasta taantumasta pienempi kun inflaatiota on saatu taltutettua.