Euroopan keskuspankki (EKP) supistaa arvopaperien ostamistaan aiottua nopeammin. Tarkoituksena on hillitä rahan tarjontaa, minkä puolestaan pitäisi hidastaa hintojen kallistumista.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös laajentaa sotatoimia Ukrainassa on jo nyt nostanut muun muassa raaka-aineiden hintoja, jotka ovat olleet muutenkin korkealla muun muassa pandemian jälkeisten tarjontahäiriöiden seurauksena.
– EKP:n neuvosto ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin täyttääkseen EKP:n tehtävän hinta- ja rahoitusvakauden turvaamiseksi, keskuspankki linjasi päätöksessään tänään torstaina.
EKP voi vaikuttaa hintojen vakauteen säätelemällä rahan tarjonnan määrää. Keskuspankki voi vaikuttaa korkotasoon esimerkiksi lainapapereita ostamalla.
Korkotaso puolestaan heijastuu lainarahan hintaan ja sitä kautta esimerkiksi suomalaisten asuntolainojen hintoihin.
EKP:n päivitetyssä suunnitelmassa omaisuuserien osto-ohjelma päättyy kolmannella vuosineljänneksellä, jos hintojen nouseminen ei hidastu. Kuukausittaiset netto-ostot ovat huhtikuussa 40 miljardia euroa, toukokuussa 30 miljardia euroa ja kesäkuussa 20 miljardia euroa.
Ohjauskorkoon ei muutoksia
Rahan hintaan niin ikään vaikuttavan ohjauskoron tasoon EKP ei esittänyt uusia muutoksia. EKP lainaa pankeille rahaa yhä viikoksi ilmaiseksi, kunhan pankit antavat lainojen takaisinmaksun takeeksi riittävät vakuudet.
Liikepankkien talletuskorko puolestaan on -0,50. Sitä maksetaan talletuksille, joita liikepankit tekevät keskuspankkiin yön yli.
Maksuvalmiusluottoa pankit voivat puolestaan saada EKP:ltä yön yli, jos niillä on antaa takeeksi riittävät vakuudet. Sen korko on 0,25 prosenttia.
EKP on aiemmin ennustanut, että raaka-aine-, laite- ja työvoimapula hidastavat talouskasvua. Se on kuitenkin odottanut, että pandemiasta aiheutunut kysynnän ja tarjonnan epäsuhta palautuisi kohti normaalia ja euroalueen talous vahvistuisi tänä vuonna.
Hintojen nousu on ollut Euroopassa vuosien ajan hyvin maltillista, mikä on mahdollistanut EKP:lle löysän rahapolitiikan. Helmikuussa euroalueen inflaatio oli kuitenkin noussut Eurostatin alustavien tietojen mukaan ennätysmäiseen 5,8 prosenttiin.
Venäjän sotatoimet aiheuttavat talouteen uutta epävarmuutta, mutta EKP:n tuore päätös jatkaa paluuta kohti viime vuosia normaalimpaa rahapolitiikkaa.