Saamelaisen Ailu Vallen musiikkia ymmärtää hyvin harva – viesti on vahva: "On eri asia, riittääkö se"

Räppäri Ailu Vallelle pohjoissaame on toinen äidinkieli, tai pikemminkin isän kieli. Hän puhuu sitä yhtä hyvin kuin suomea.

Opinnot Oulun yliopistossa tähtäsivät opettajaksi. Siellä Valle opiskeli saamen kieltä ja kulttuuria, jotka veivät lopulta musiikkiuralle.

–  Tuli sellainen herääminen, että pohjoissaameksi pystyy myös räppäämään. Sieltä se lähti.

Räppääminen pohjoissaameksi on Utsjoen Kaamasmutkan kylässä syntyneelle Ailu Vallelle paitsi luontaisin tapa ilmaista tunteitaan myös kielen elvytystä. Hän halusi, että myös nuoret saadaan kiinnostumaan uhanalaisesta saamen kielestä.

Katso inarilaisen rap-muusikon Ailu Vallen haastattelu kokonaan MTV Katsomossa tästä!

Harva puhuu kieltä

Pohjoissaamea ymmärtävä yleisö on kovin pieni. Pohjoissaame on saame kielistä suurin ja sitä puhuu noin 20 000–25 000 ihmistä, joista Suomessa pari tuhatta.

–  Räppään toki myös suomeksi ja englanniksi. Se vaan on fakta, että jos haluaa isommalle yleisölle ja valtaväestölle tuoda asioita esille, niin monesti joutuu vaihtaman kieltä.

Valle on julkaissut kolme albumia. Jokaisella niin sanotulla konseptialbumilla käsitellään tiettyä teemaa.

Ensimmäisellä albumilla Dušši dušše duššat (2012) keskityttiin kapitalismikritiikkiin ja tuotiin esiin saamelaisen alkuperäiskansan elämäntapaa. Levyn nimi kääntyy suomeksi Turha vain tuhoutua. Uusimmalla albumilla Viidon Sieiddit (2019) keskiössä on maayhteys

–  Musiikki on se omatyökalu ja sitä kautta haluaa tuoda esiin ulospäin sitä, millaisia arvoja täällä vaalitaan.

Luontokato puhuttaa

Ei ole ihme, että Ailu Vallen musiikin teemat kumpuavat luonnosta. Hän kuvaa luontoa elämäntavaksi ja kodiksi, mutta myös monen saamelaisen elinkeinoksi esimerkiksi poronhoidon ja kalastuksen kautta.

Nyt tätä kaikkea uhkaa katastrofi, joka on ihmisen itsensä aiheuttama. Ilmastonmuutos ja luontokato vievät elintilan kaikelta muulta kuin ihmislajilta, kun elämme väärällä tavalla, Valle sanoo.

Hänen mukaansa pohjimmiltaan kyse on myös henkisestä kriisistä. Siitä, että ihmiset ajattelevat olevansa erillään luonnosta.

Luonto nähdään jonkinlaisena hyväksikäytettävänä kohteena sen sijaan, että ymmärrettäisiin ihmisen olevan osa sitä.

–  Jos sitä pohjaa katsoo, niin on aika paljon asioita, joita pitäisi tehdä eri tavalla. Henkilökohtaisesti näen, että musiikki on se tapa, jolla voin tuoda näitä asioita esille. On eri asia, riittääkö se. Loppuuko aika kesken, se jää nähtäväksi.

Lue myös: Suomi kolonialisoi saamelaiset ja siksi epäluulo valtiota kohtaan kytee edelleen – ”Toivoisi, että siellä olisi joku selkärankainen ihminen”

Saamelaisia saatettiin polttaa elävältä joikaamisen vuoksi – Ailu Valle kertoo, mitä kulttuurisesta omimisesta tulee ymmärtää

Katso inarilaisen rap-muusikon Ailu Vallen haastattelu kokonaan MTV Katsomossa tästä!