Suomi oli aloittanut jännittävän matkansa Euroopan unionissa vuoden alussa vuonna 1995. Vain viikkoa ennen äitienpäivää oli juhlittu Suomen historian ensimmäistä jääkiekon MM-kultaa. Sitten myrskysi.
Tällä viikolla on jälleen kohistu takatalvesta. Maanantain ja tiistain aikana maan keskiosiin on satanut muutamia kymmeniä senttejä lunta. Takatalven tulo yllätti autoilijat, sillä tiistain vastaisena yönä sattui liikenneonnettomuuksia ja kuolonkolareita liukkauden takia.
Tämänkertainen takatalvi ei kuitenkaan ole yltänyt yhtä koviin tuhoihin kuin toukokuussa koettu lumimyrsky 24 vuotta sitten.
Äitienpäivän myrsky yllätti
"Toukokuinen lumimyrsky yllätti suomalaiset tänään pahemman kerran", aloitti uutisankkuri Leena Kaskela uutissähkeen juonnon äitienpäivänä vuonna 1995.
Äitienpäiväksi oli ennustettu kovaa ja koleaa myrskyä, mutta lumen määrä pääsi yllättämään.
Lunta satoi runsaasti, ja ihmiset ajoivat jo kesärenkailla. Kaaos maanteillä oli valmis.
Pahimmat onnettomuudet sattuivat Lahdessa ja Eurassa. Niissä kuoli yhteensä kaksi ihmistä. Kolareita sattui useita kymmeniä.
Suomenlahdella tuulen nopeus nousi 23 metriin sekunnissa, myrskylukemiin. Helsingin ja Tallinnan välisiä lauttavuoroja peruttiin useita. Useat lennot viivästyivät Helsinki-Vantaalla.
Pelastuslaitokset saivat myrskyhälytyksiä ruuhkaksi asti muun muassa kaatuneiden puiden takia.
Kyseinen toukokuu oli muutenkin ainutlaatuinen, sillä yöpakkaset jatkuivat tuolloin läpi toukokuun.
Kova paikka nuorelle meteorologille
Moni muistaa Petri Takalan poninhäntäisenä meterologina MTV3:n sääkarttojen äärellä. Takala esiintyi kanavalla vuosina 1998–2011. Nykyään hän asuu Forssassa ja pyörittää omaa yritystään.
Mutta toukokuussa vuonna 1995 Takala oli ensimmäisiä päiviään töissä Ilmatieteen laitoksella. Tuo myrsky on jäänyt hänen mieleensä, sillä hän oli tuolloin kirjaimellisesti myrskyn silmässä.
– Päädyin silloin ensimmäistä kertaa muun muassa Hesariin, hän kertoo puhelimitse.
Sai useita puheluita kansalaisilta
27-vuotias Takala vastaili äitienpäivän viikonloppuna Ilmatieteen laitoksen yleisöpuhelimeen. Hän muistaa, että sai runsaasti puheluita ihmisiltä siitä, muuttuuko sade varmasti vedeksi.
Takala kertoo, että ei vielä tuolloin tiennyt sään ennustamisesta paljoa. Hän kysyi kollegoilta, että mitä hän vastaa kaikille soittajille.
– Toistin papukaijana sitä, mitä kokeneemmat kollegat minulle sanoivat. Se pysyisi vetenä, minä kerroin kaikille, Takala muistelee.
Petri Takala ennusti säätä MTV:llä vuosina 1998–2011.
Takala muistaa, että tilanteessa jännitti. Puhelinpalvelu oli kaiken lisäksi kallis: lähes 30 markkaa minuutilta. Pitäisi pystyä antamaan luotettavaa tietoa, ja se pitäisi myös tehdä nopeasti.
Kuitenkin kävi toisin kuin hän oli puhelimessa neuvonut. Lunta tuli runsaasti ja onnettomuuksia paljon.
Muutamaa päivää myöhemmin Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli, jossa Takalalta tivattiin tiukasti, miksi Ilmatieteen laitos ei osannut varoittaa lumimyrskyn vakavuudesta.
– Saitteko tietää lumisateesta vasta sitten, kun lumi tuli taivaalta? Mihin toimiin ryhdyitte saatuanne kattavan kuvan myrskyn laajuudesta? Kauanko menee aikaa siitä, kun Ilmatieteen laitos saa tietää myrskystä siihen hetkeen, jolloin tavallinen kansalainen kuulee myrskystä radiossaan?
Takala vastasi toimittajalle, että ennusteet ja tiedottaminen tehtiin parhaan mukaan, ja että sade oli alkanut vetenä etelässä.
– Myrsky oli täysin ennustettu. Ainut juttu mikä oli vähän huonosti tiedossa oli se, että idästä tuli kuivaa ilmaa alimmissa kerroksissa, mikä sai aikaan lumisateen, Takala vastasi.
Kastepistettä ei huomioitu
Takala kertoo oppineensa tapauksesta tärkeän seikan: kastepistelämpötilan tarkistamisen.
Kastepistelämpötila on se ilman lämpötila, jossa ilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen alkaa.
– Siihen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Kastepiste oli silloin pakkasen puolella, Takala kertoo.
Takala muistelee, että tietokoneiden laskemat ennusteet olivat tuolloin kehittyneet ja niiden varaan laskettiin yhä enemmän. Ne olivat kuitenkin sen verran kehittymättömät, että virheitä syntyi.
– Sen ajan tietokone-ennusteet olivat todella alkukantaisia tämän päivän laitteisiin verrattuna, Takala muistelee.
Huhtikuussa näkyvät kaikki vuodenajat
Takala saapui ulkomaan matkalta Suomeen maanantaina. Hän oli katsonut etukäteen, että lunta tulee, joten on piti autossa talvirenkaat alla.
Takala muistuttaa muutenkin siitä, että huhtikuussa koetaan vielä talvisia sykäyksiä. Lämmittävä aurinko hämää helposti, vaikka on vielä kylmää.
– En muista yhtään huhtikuuta, jolloin ei olisi näkynyt kuukauden aikana kaikki vuodenajat, Takala naurahtaa.
Lähteet: MTV:n arkisto, HS, Ilmatieteen laitos.