Videot: Meteorologi Visa Salojärvi siirtyy tv-ruudusta vapaalle – "Olen syntynyt aivan väärään ilmanalaan"

Visa Salojärvi syntyi vuonna 1952 Helsingissä. Perhe asui silloin Vallisaaressa. Sää oli Salojärven elämässä mukana lapsesta asti.

– Asuimme varuskunta-alueella ja isäni oli keskussääaseman päällikkö. Keskussääasema on armeijan "sääpalvelutoimisto". Jo lapsena seurasin säähavaintojen tekoa. Ilmakehään laskettiin ilmapallo havaintolaitteineen ja sen seuraaminen oli lapsena jännittävää, muistelee Salojärvi.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen 1971 Salojärvi pääsi kesätöihin Ilmatieteen laitokselle.

– Olin kesän radiosähköttäjän tuuraajana. Varsinaista radiosähkötystä työ ei enää ollut, vaan pääasiallisena työnä oli sääennustuskarttojen vastaanotto radioteitse Englannista, Ruotsista, Saksasta ja silloisesta Neuvostoliitosta. Lisäksi puhelimitse otettiin vastaan säähavaintoja Etelä-Suomen säähavaintoasemilta. Työhön kuului myös sääsatelliittikuvien vastaanotto. Vastaanottimen antennia suuntaamalla kohti ylilentävää satelliittia sai filmille tallennettua tietoa satelliitin näkemästä maasta, pilvien määrästä ja laadusta sekä selkeistä alueista. Työhöni kuului filmin kehittäminen ja valokuvien valmistus pimeässä huoneessa meteorologien käyttöön. Myöhempinä kesinä toimin myös kartanpiirtäjänä. Tietokoneet eivät vielä tuossa vaiheessa olleet kovinkaan laajalti käytössä.

Sääasiat veivät Salojärven mennessään. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa aluksi matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä ja myöhemmin myös meteorologiaa.

Vuonna 1974 Salojärvi aloitti meteorologityön harjoittelun Ilmatieteen laitoksella opintojen ohessa ja työskenteli alkuun apulaismeteorologina sääpäivystyksessä, myöhemmin päivystävänä meteorologina.

– Meteorologin työ on mielestäni aina ollut äärimmäisen mielenkiintoista. Kahta samanlaista päivää tai säätilannetta ei ole ja aina on tekemisissä ajankohtaisen ja tuoreen tiedon kanssa. Vaikeutena työssä on sen luonne. Se on vuorotyötä 24/7 ja ajoittain on kiire.

Televisiosta tuttu

Kesällä 1995 oli tiedossa, että MTV:n Huomenta Suomi -ohjelma muuttuisi jokapäiväiseksi vuoden 1996 alusta, siis myös lauantaisin ja sunnuntaisin tulevaksi.

– Pekka Pouta oli jo muutaman vuoden ajan toiminut yksikseen Huomenta Suomen meteorologina, mutta nyt siihen tarvittiin toinen meteorologi mukaan. Minua kehotettiin hakeutumaan hommiin. Useiden vuosien ajan teimmekin Pekan kanssa vuorotellen Huomenta Suomen säälähetykset. Kesällä 1999 minua pyydettiin Forecaan töihin ja olinkin muutaman kuukauden päivystävänä meteorologina ennustamassa säätä. Vuoden 2000 alusta MTV siirtyi Forecan asiakkaaksi ja jatkoin meteorologina Huomenta Suomessa, kertaa Salojärvi tv-työnsä alkuvaiheita.

Televisiotyössä yllätykset ovat joskus mahdollisia.

– Haasteina ovat suorat lähetykset, niissä on onnistuttava. Toisaalta pienet mokat kuuluvat suoran esityksen luonteeseen. Alussa kesti aikansa tottua ajatukseen, että mykän kameran takana oli satojatuhansia oikeita silmäpareja.

Salojärven mieleen on jäänyt omilta työvuoroiltaan muutamia traagisia uutislähetyksiä, joiden yhteydessä sään osuutta uutistapahtumiin on mietitty.

– Maaliskuussa 2004 sattui Konginkankaan linja-auto-onnettomuus. Olin silloin Huomenta Suomessa töissä ja kerroin useampaan kertaan aamun aikana, mikä mahdollisesti oli vaikuttanut sään puolesta onnettomuuteen. Erittäin ikävä onnettomuus sattui myös elokuussa 2005, kun Copterlinen helikopteri putosi mereen. Olin tuolloin iltavuorossa. Tiedot olivat alkuun puutteellisia, mutta näytti ja myöhemmin varmistui, että sää ei ollut onnettomuuden syynä.

Ei suuria kommelluksia suorissa lähetyksissä

Vakavien uutisten lisäksi mieleen on kuitenkin jäänyt myös monia valoisia muistoja. Salojärvi selvisi tv-urastaan ilman suurempia kommelluksia suorissa lähetyksissä.

– Omissa lähetyksissäni ei juurikaan ole sattunut mitään ihmeellistä. Mitä nyt on unohtunut mikrofoni pois päältä tai on tullut toivottaneeksi hyvät illat aamulla tai hyvät huomenet illalla.

– Huomenta Suomi teki aikanaan kesälähetyksiä eri puolelta Suomea. Vuorottelimme Pekan kanssa siten, että toinen oli kesäkiertueen paikkakunnalla muun tiimin mukana ja toinen laati ennusteet ja briiffasi maakunnassa olevan meteorologin. Kerran sitten kesäinen lähetys tuli Savonlinnan satamassa olevalta sisävesihöyryltä. Lähetyksen lopuksi "ystävälliset" juontajat ja muu tiimi heittivät Pekan laidan yli Saimaaseen.

Yksi muisto aamuilta on, kun Huomenta Suomi teki vaalijunalähetyksiä ympäri Suomea.

– Aamun viimeisen säälähetyksen tein resiinassa istuen ja lähdin osuuteni loputtua pumppaamaan resiinalla lumisateeseen. Seuraavana aamuna lähetys tuli aivan eri puolelta Suomea ja ensimmäiseen aamun säälähetykseen tulin resiinaa pumpaten, posket punaisina. Ja joku luuli minun todella tehneen matkan!

Sään ennustamisessa isoja harppauksia

Sään ennustaminen on muuttunut valtavasti Salojärven uran alusta tähän päivään.

– Alkuun kaikki oli hyvin manuaalista. Sääkartat piirrettiin käsin, analysoitiin käsin ja osittain ennusteitakin laskettiin karttojen ja erilaisten apuneuvojen kera käsin. Vähitellen tietokoneet saivat asiat muuttumaan osittain helpommiksi ja ainakin nopeammiksi. Samalla ennustusjaksot pitenivät. Aluksi tehtiin vain saman ja seuraavan päivän ennusteita ja pari kertaa viikossa viiden vuorokauden ennusteita. Niitä tekivät vain kokeneimmat meteorologit. Ennustusmallit kehittyivät ja muuttuivat tarkemmiksi ja vähitellen on ryhdytty laatimaan päivittäin lähes viikon ennusteita.

– Tietokonekapasiteetin ja koneiden nopeuden lisääntyessä on alettu laskea, koemielessä, ennusteita jopa vuodenajaksi kerrallaan. Vuosien varrella on tullut kuvaan mukaan säätutkia, sääsatelliitteja ynnä muuta. Näiden keräämää tietoa saa reaaliajassa ja hyvin laajalta alueelta.

Harrastuksina puutarhanhoito ja matkailu

Salojärven harrastuksena on jo usean kymmenen vuoden ajan ollut puutarhanhoito.

– Aivan harrastemielessä ilman sen suurempaa hyötymistarkoitusta. Joitakin vihanneksia ja marjoja kasvatan lähinnä maisteluun, mutta etupäässä keskityn kukkiin. Pääasiallisia kohteita ovat kesäkukat, mutta kyllä pihalta löytyy monivuotisiakin kasveja. Puutarhaani hoidan kiinalaisen sanonnan periaatteen mukaisesti: "Mikään maailmassa ei ole tärkeää paitsi puutarhan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeää". Puutarhanhoito on onnistunut hyvin vuorotyön ohessa, joskaan toista lempiharrastustani, matkailua, ei oikein voi kesäisin harrastaa. Kasvit kun eivät pidä poissaolostani!

– Ensimmäisen ulkomaanmatkani, Interrail-matkan, tein kesällä 1972. Ja siitä lähtien olenkin melko säännöllisesti matkaillut, pääasiassa Euroopassa.

Meteorologin lempisää: Lämpöä ja aurinkoa

Salojärvi itse pitää lämpimästä säästä.

– Olen ehdottomasti syntynyt aivan väärään ilmanalaan. Rakastan aurinkoa ja lämpöä, mutta realiteetit iskevät: puutarha vaatii vettä. Kesäisin saisi sataa, ettei tarvitsisi selkä vääränä kantaa vettä janoisille kasveille ja esitänkin toiveen kollegoilleni: ennustakaa sateita öiksi ja aurinkoa ja lämpöä päiviksi, naurahtaa Salojärvi.

Mitään inhokkisäätä ei Salojärvellä ole.

– Pidän oikeastaan kaikenlaisesta säästä. Kunhan ei kestä kerrallaan liian pitkään. Aurinkoihminen olen, mutta myrskybongari en ole. Minulle kesän 1960 ukkosmyrsky riitti. Olin silloin Vallisaaressa telttaretkellä seurakunnan poikakerhon kanssa ja kyllä pelotti.

Nyt tv-työ on jäämässä Salojärven osalta taakse. Hän siirtyi viime vuodenvaihteessa vanhuuseläkkeelle, mutta on vielä alkuvuoden aikana tehnyt joitain vuoroja niin Huomenta Suomeen kuin MTV:n iltauutisiinkin.

– Juhannuksen jälkeen aion keskittyä puutarhaani, matkusteluun, ystäviini ja koiriini.