Eurovaaliäänestys käynnistyi vilkkaasti. Neljä vuotta sitten äänestysprosentti oli vajaa 40. Suomalaiset kokevat EU:n päätöksenteon liian kaukaiseksi.
– Toivon, että varsinkin nuoret innostuisivat äänestämään. Siitähän on ollut paljon puhetta, että viimeksi suomalaisnuorista vain 10 prosenttia äänesti ja ruotsalaisista 66 prosenttia, miettii Kokoomuksen europarlamentaarikko ja -ehdokas Henna Virkkunen.
Tänä vuonna nuoret ovat osoittaneet enemmän kiinnostusta EU-vaaleja kohtaan. Yksi syy on ilmastonmuutos. Ilmastolainsäädäntö tapahtuu suurimmilta osin EU-tasolla.
– Nuorten ja meidän kaikkien pitäisi ymmärtää, että Euroopan unioni on tuonut meille turvallisuutta ja vaurautta, mutta unioni ei pysy kasassa, jollemme työskentele sen eteen, kertoo Kokoomuksen eurovaaliehdokas Hans Adolf Ehnrooth.
EU-maat neuvottelevat nyt rahankäytöstä vuosina 2021 – 2027. EU:n sisällä pitää miettiä, miten Brexit-lovi paikataan.
– Ajatus on ollut se, että puolet leikattaisiin ja puolet katettaisiin muiden jäsenmaisen rahoituksella.
Rahoituskehityksestä on vaikeaa sopia, koska Britannian tulevaisuuden roolia EU:ssa ei voida vielä tietää. Britit ovat ilmaisseet, että he haluaisivat edelleen tehdä yhteistyötä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että he olisivat mukana myös rahoituksessa.
Suomen kesällä alkavan EU-puheenjohtajuuskauden aikana pitäisi saada ratkaistua budjettiasiat. Budjettia pitäisi pystyä mahdollisesti myös kasvattamaan.
Päätöksistä pidettävä kiinni
Maahanmuuttoasiat ja turvapaikanhakijat puhuttavat myös.
– Minä lähden siitä, että jos on yhteisesti sovittu maahanmuuttoon liittyen määristä ja vastaanotosta, niin niistä pidetään kiinni, Ehnrooth kertoo.
Taakan jaon pitäisi olla tasapuolinen, eikä yhteisistä sopimuksista pidä lipsua. Unionin kannalta on olennaista, että päätöksistä pidetään kiinni. Turvapaikka-asiat hiertävät jäsenmaiden välejä.
Sisärajatarkastuksia tulisi myös välttää, sillä tarkastukset riitelevät Schengen-alueen periaatetta vastaan.