Viileällä alkukesällä on ollut vaikutuksensa sekä ihmisiin että luontoon. Helteenkipeät ovat pettyneet, sillä kesäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen kolea.
Niin matkailualalla kuin maanviljelyssäkin kylmyyttä usein kavahdetaan, mutta siitä löydetään hyviäkin puolia.
Matkailualalla viileä kesä hyödyttää joitakin toimijoita, kertoo Matkailu- ja Ravintolapalveluiden (MaRa) toimitusjohtaja Timo Lappi. Esimerkkeinä hän mainitsee kylpylät, keilailuhallit ja sisäseikkailupuistot.
Kylpylän lämpö houkuttelee ihmisiä, vahvistaa Holiday Club Resortsin palveluliiketoiminnan johtaja Marko Hiltunen. Hän kertoo, että ketjun kylpylähotellien ennakkovaraustilanne näyttää paremmalta kuin viime kesänä. Sadetta ja viileyttä lupaavia sääennusteita seuraa aina piikki viime hetken varauksissa.
"Matkailuala kärsii koleudesta"
SuperParkin sisäaktiviteettipuistoissa alkukesän viileys ei ole aiheuttanut isompia kävijäryntäyksiä, arvioi toimitusjohtaja Juha Tanskanen.
– Sään merkitys ei ole niin suuri kuin ehkä kuvitellaan, Tanskanen sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, että niin viileys kuin liika kuumuuskin vaikuttaa myönteisesti kävijämääriin.
HopLopin liikuntaseikkailupuistoissa on kesäkuussa ollut hyvin kävijöitä, kertoo toimitusjohtaja Tomi Pulkki. Hänen mukaansa viileys ei kuitenkaan vaikuta niin paljon kuin sateisuus. Sateisena päivänä kävijöitä on jopa moninkertainen määrä aurinkoiseen päivään verrattuna.
Kokonaisuudessaan matkailuala kärsii koleudesta, painottaa MaRan Lappi. Ulkomaalaisia turisteja sää ei ole karkottanut, sillä he eivät hae Suomesta helteitä. Suomalaiset sen sijaan lähtevät kylmyyttä pakoon ulkomaille.
– Kotimainen asiakas on hyvin sääherkkä, Lappi sanoo.
Mansikoista saa nauttia pikku hiljaa
Mansikanystävien ei tänä kesänä tarvitse kytätä, milloin marjakuormat rysähtävät kauppoihin, sillä satokauden odotetaan venyvän pitkäksi viileän sään vuoksi.
– Nyt voidaan rauhallisin mielin nauttia mansikoita sitä myötä kuin niitä valmistuu, sanoo johtava asiantuntija Terhi Taulavuori ProAgria Keskusten Liitosta. Hänen mukaansa sato on myös hyvälaatuista.
Sama tilanne on avomaan vihanneksilla: salaatin, kukkakaalin ja parsan satoa on valmistunut hitaanlaisesti, mutta laatu on hyvä.
– Ongelmallisempia ovat kyllä kovat hellekesät. Silloin on kastelun kanssa enemmän töitä ja helpommin tulee myös laatuongelmia.
"Vilu viljan kasvattaa"
ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen siteeraa vanhaa sanontaa "vilu viljan kasvattaa". Viileässä säässä vilja versoo hyvin ja kasvustot ovat reheviä ja tiheitä.
– Rauhallinen tahti varmistaa sadon rakentumista todella hyvin, Peltonen toteaa. Kääntöpuolena on huoli siitä, valmistuuko sato hyvän sään aikana.
Viileyden etuja on, että tiheät kasvustot estävät rikkaruohojen leviämistä. Myös tietyt taudinaiheuttajat ja tuholaiset ovat laiskempia kuin lämpimällä säällä.
Mustikkaa ei kiusaa helle eikä halla
Luonnonmarjojen myöhästynyt kukinta suojaa niitä hallalta. Pölyttäjät ovat myös ehtineet paremmin kukintaan, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola. Viileä kevät ja alkukesä myöhästyttivät marjojen kukintaa pari–kolme viikkoa.
Mustikkaa on tulossa Etelä-Suomessa keskimääräinen sato, pohjoisessa hiukan keskimääräistä pienempi. Puolukassa tilanne on päinvastoin.
Mustikka on jo kukkinut eteläisessä ja keskisessä Suomessa, mutta puolukka kukkii vielä. Raakilevaiheeseen edenneet luonnonmarjat eivät ole kovin herkkiä säälle. Jos olisi kovaa hellettä, mustikka saattaisi kuitenkin kärsiä ja jopa irrota varvusta, Peltola kertoo.
– Mutta eipä sellaista hellettä nyt näytä olevan luvassa.