Ehtiikö mansikkasato juhannukseksi?

Viileältä tuntuneesta keväästä ja alkukesästä huolimatta mansikka- ja perunasadot eivät ole myöhässä, sanoo kehityspäällikkö Sari Peltonen maatalouden asiantuntijaorganisaatio ProAgriasta.

– Alkukesästä kertyi lämpöä, joten normaalissa aikataulussa ollaan, Peltonen sanoo STT:lle.

Alkavalle viikolle luvattu lämpöaalto kirittää Peltosen mukaan kasvua.

Juhlapöytiin on jo saatu mansikkaa kasvihuoneista ja tunneliviljelmiltä, mutta pelloilta mansikkaa kerätään perinteisesti juhannuksen jälkeen. 

Peltonen sanoo, että alkukauden mansikat ovat suurempia ja paremman makuisia, ja siksi mansikan ostajan ja säilöjän kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Mansikkakausi kestää perinteisesti 3–4 viikkoa, mutta helle saattaa lyhentää sitä.

Peltosen mukaan varhaisperunoita tulee kauppoihin jatkuvasti enemmän ja paras satokausi alkaa olla pian käsillä. Viileys on hidastanut hieman perunasadon kasvua, vaikka perunat kypsyvät tavanomaisessa aikataulussa.

Kauppoihin on pian tulossa myös avomaan vihanneksia, kuten kesäsipulia ja varhaisporkkanaa. Herneitä saadaan vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen. 

Mansikan hinta saattaa nousta

Myös etujärjestö Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtasen mukaan mansikkatilanne näyttää hyvältä.

– Tämä kevät on ollut vanhan ajan normaali kevät, vaikka muutamina viime vuosina kevät on ollut lämmin. Tämä on viljelijöille aika perustilanne, Wirtanen kertoo STT:lle.

Peltosen mukaan on mahdollista, että tänä vuonna sadot ovat hieman normaalia pienempiä kuivan kevään ja alkukesän vuoksi.

– Sateita ei ole tullut riittävästi ainakaan eteläisessä Suomessa, Peltonen kertoo.

Vihanneksia ja marjoja on pyritty kastelemaan, ja viileän kevään vuoksi viljelijät ovat joutuneet torjumaan hallaa muun muassa peittämällä viljelyksiä harsoilla ja seuraamalla yölämpötiloja. Sekä mansikkaa että perunaa on suojeltava hallalta. 

Tämä saattaa Peltosen mukaan nostaa satotuotteiden hintaa hieman. Hintoihin saattaa vaikuttaa myös se, että maanviljelijät ovat hankkineet tuotantoon tarvitsemansa tarvikkeet viime syksynä, jolloin niiden hinta oli tavallista korkeampi.

– Maanviljelijät joutuvat katsomaan, että kulut saadaan katettua. Hinnat eivät ole laskeneet parin vuoden takaiselle tasolle ja ne saattavat jäädä pysyvämmin aiempaa korkeammiksi, Peltonen sanoo. 

Ukrainan sota vaikuttaa marjanpoimintaan

Wirtasen mukaan vielä ei ole selvää, kuinka paljon mansikanpoimijoita on tulossa ulkomailta. Tarve poimijoille on samansuuruinen kuin aiempinakin vuosina.

– Aiemmin tiloille ovat tulleet enemmän tai vähemmän samat henkilöt, mutta vaihtuvuus on nyt melko suurta.

Usein poimijat ovat tulleet Ukrainasta. Tänä vuonna poimijoissa on jonkin verran ukrainalaisia, jotka asuvat Suomessa tilapäisen suojelun perusteella. Moni on kuitenkin saanut ympärivuotista työtä eikä ole käytettävissä marjanpoimintaan, Wirtanen sanoo. 

Kiristynyt rahatilanne vaikuttaa ruokaostoksiin

Peltonen toivoo, että kuluttajat ostaisivat kotimaisia tuotteita hävikin vähentämiseksi ja kotimaisen tuotannon tukemiseksi. 

Peltosen mukaan kuluttajat arvostavat kotimaisia tuotteita, mutta kotitalouksien kiristynyt rahatilanne voi vaikuttaa ostokäyttäytymiseen niin, että ihmiset ostavat halvempia tuontituotteita.

– Jos on mahdollisuus ostaa suoraan tilalta, tuotteet voivat olla halvempia, Peltonen neuvoo.

Peltosen mukaan kotimaisten tuotteiden puolesta puhuvat niiden puhtaus ja laadukkuus. Varhaistuotannossa ei välttämättä tarvitse käyttää kasvinsuojeluaineita, ja niiden käyttö on muutenkin säänneltyä.

Wirtasen mukaan marjanviljelijät odottavat kautta positiivisella mielellä. Vaikka kuluttajien ostovoima voi olla aiempaa heikompi, mansikat kuitenkin kuuluvat monilla kesään.

– Aina kun syö mansikkaa, silloin on hyvä olla.