Eduskuntavaalien jälkeinen ensimmäinen poliittinen ruumis on oppositioon marssiva SDP. Ex-puheenjohtaja Jutta Urpilainen aloitti ehkä puolueensa hajoamisen.
Tätä ei ole ennen taistelevassa työväenliikkeessä nähty.
SDP:llä on kyllä kokemuksia puoluehajaannuksista. Viimeisin on taru TPSL:stä, joka jakoi SDP:n kahtia 1959-73.
Mutta nyt SDP:n erotettu puheenjohtaja Jutta Urpilainen pani hyvät syötöt kertomalla julkisuuteen, ettei puheenjohtaja Antti Rinne tukenut häntä Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmän johtoon valittiin puolueen nouseva tähti Antti Lindtman.
Vastaavaa ei ole ennen nähty.
Tämä tarina on lyhyt. Puoluekokouksessa Urpilainen hävisi tyylikkäästi. SDP:n ryhmäpuheenjohtajavalinnassa pitkään peitelty katkeruus tuli esille.
Rinne oli ilmoittanut etukäteen, että Urpilainen on ministeri, jos SDP hallitukseen menee.
Siksi Urpilaisen temppu on outo. Ulkopuoliselta näyttää, että kyseessä on kosto puheenjohtajatappiosta.
Urpilaisella on myös kokemusta ryhmäpuheenjohtajan valintapelistä. 2010 Urpilainen heitti Tarja Filatovin ryhmäpuheenjohtajan paikalta. Sinne Urpilainen pyysi puolueen ex-puheenjohtajan Eero Heinäluoman.
SDP:ssä on alkanut linjasota.
Urpilainen nosti taistelulipun salkoon, nyt odotetaan Rinteen vastausta.
Tärkein kysymys on, onko nykyisestä jakaantuneesta Sdp:stä hallitukseen?
Ei ole. Puolueen linjasta ei ole varmuutta.