Kommentti: Antti Rinteen vaalilupaus suli – eläkeläisille luvattu vappusatanen jäi haaveeksi

Nyt Antti Rinne on pääministeri, mutta vappusatasta ei tule. Rinteen anteliaat kaavailut kaatuivat juuri siihen, mistä edellinen hallitus varoitti: rahapulaan. Vappusatanen olisi maksanut toista miljardia euroa vuodessa, kun hallitus nyt käyttää korotuksiin 183 miljoonaa.

Lisäksi 50 euron korotus takuueläkkeen maksimimäärään ja 31 euron korotus kansaneläkkeen maksimimäärään tehdään siten, että korotukset kohdistuvat täysimääräisesti vain kaikkein pienituloisimpiin. Niin on tehty aiemminkin. Mutta se vappusatanenhan luvattiin kaikille nettona!

Korotus ei ole kaikille sama

Kansaneläkkeen 31 euron korotus kohdistuu erityisesti alle 1000 euron eläkkeisiin, mutta ei niihinkään tasaisesti.

1000 euron eläkkeen kohdalla nettokorotus on enää noin 19 euroa. Siitä on sataseen vielä melkoisesti matkaa. Vielä kauempana on se, että nettokorotus ulottuisi kaikkiin alle 1400 euron eläkkeisiin.

Hallitus lupaa, ettei korotus juurikaan vaikuta esimerkiksi asumistukiin. Saapa nähdä. Eläke- ja tukijärjestelmä on niin mutkikas, ettei muutosten kaikkia vaikutuksia varmaan kukaan  osaa aukottomasti arvioida. 

Työkyvyttömyyseläkeläiset hyötyvät

Vähimmäis- eli takuueläke nousee 50 eurolla 834,52 euroon kuukaudessa.

Takuueläkkeen saajista 60 prosenttia on alle 65-vuotiaita, joten korotuksesta hyötyvät myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat.

Myös edellinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus korotti takuueläkettä useampaan kertaan. Takuueläkettä saa noin 100 000 ihmistä. Kaikki muut eläkkeet pienentävät takuueläkettä. Keskimääräinen nyt maksettava takuueläke on noin 170 euroa, joten 50 euron korotus on suhteellisesti suuri.

Mutta satanenhan sen piti olla! Ja koskea kaikkia alle 1400 euron eläkkeitä!

Helppo luvata, vaikeampi toteuttaa

Pääministeri Antti Rinne (sd,) on vaalien jälkeen joutunut puolustelemaan vappusatas -puheitaan. Rinne on sanonut, että lupaus sadan euron nettokorotuksesta kaikkiin alle 1400 euron eläkkeisiin toteutetaan useamman vuoden ohjelmalla.

Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että Rinteen eläkeohjelmaan ei löydy mistään tarpeeksi rahaa ainakaan tällä vaalikaudella.  Tulevien hallitusten puolesta lupauksia on vaikea tehdä.

Ikävästi kävi myös peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) lupaukselle vanhuspalvelujen hoitajamitoituksesta.

Vielä ennen vaaleja Kiuru uhosi, että hoitajamitoitus hoituu kuntoon tunnin työllä ja parilla lisärivillä vanhuspalvelulakiin. Vaalien jälkeen Kiuru totesi, että hoitajapulan ja kotihoidon turvaamiseen takia hoitajamitoituksen toteuttamiseen tarvitaan pitkä siirtymäaika. Niinpä.

Lupaa paljon ja voita vaalit

Siinä mielessä lupaus vappusatasesta toimi, että se ehkä osaltaan auttoi SDP:tä voittamaan vaalit ja Rinne pääsi pääministeriksi.

Mutta jos lupauksia ei voikaan lunastaa, niin niistä voi joutua tilille. Vaikka äänestäjäparan muisti olisi lyhyt, niin viimeistään oppositiopuolueet pitävät huolen siitä, että lupaukset eivät unohdu.

Vanhoista vaalilupauksista muistutetaan ja uusia lupauksia tehdään taas seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Mutta liioissa lupauksissa on vaaransa. Eräs demari muotoili asian ennen vaaleja eduskunnan kuppilassa näin: ”Nyt on kyllä annettu niin paljon lupauksia, että niistä pitää kohta toteuttaakin jotain.”

Hallituspuolueilla – muillakin kuin demareilla – on siinä vielä melkoinen urakka edessään. Vaalipuheiden lunastamista tarkkailevat tahoillaan sekä omat äänestäjät että oppositio.

Lue myös: Vappusatanen jää haaveeksi – hallitus aikoo korottaa yli 600 000 ihmisen eläkkeitä

Eläkeläisten yhdistys kiittää hallitusta ensimmäisestä askeleesta kohti luvattua sadan euron korotusta