Jalkapallon EM-kisat eivät ole pelkkä urheiluturnaus, vaan myös kulttuurillisesti merkittävä sukupolvikokemus, joka jättää jäljen vuosikymmeniksi, kirjoittaa MTV Urheilun Ville-Veikko Valta Kööpenhaminasta.
LUE MYÖS: Tämä kaikki sinun on syytä tietää Huuhkajien EM-kisoista – tähtipelaajat, luottomiehet, avauskokoonpano, vastustajat, jatkomahdollisuudet, otteluaikataulut...
Jokin selittämätön aura on aina ympäröinyt jalkapallon EM-kilpailuja. Kun auringossa paistatteleva vihreä nurmi ja täpötäysi jalkapallostadion iskeytyvät verkkokalvoille, ottelu naulitsee tv:n ääreen.
EM-kisaottelut ovat usein kuin romaaneja, joita ei voi päästää käsistään ensimmäisen sivun luettuaan. Hetken ainutlaatuisuus pitää otteessaan.
Erityisesti kesän 1996 EM-kisat ovat piirtyneet mieleeni ikimuistoisina. Englannin järjestämässä turnauksessa syntyi tarinoita, jotka ovat jääneet elämään vuosikymmeniksi.
Vuoden 1992 EM-kisojen sensaatio olisi Tanskasta kirjoitettuna kenties osuvampi anekdootti, mutta ne eivät olleet minun kisani. Todellisuus jalkapallon arvokisojen yhteiskunnallisesta kaikenkattavuudesta iski allekirjoittaneeseen vasta neljä vuotta myöhemmin. Olin tarpeeksi vanha ymmärtämään.
Arvostettu jalkapallokirjailija Michael Gibbons on kirjoittanut Englannin 1996 EM-kisojen kulttuurillisesta myötävärähtelystä mainion kirjan When Football Came Home (suom. Kun jalkapallo palasi kotiin).
Vaikka Englanti ei voittanut isännöimäänsä EM-turnausta, se sai rakkaita muistoja ajasta, jolloin brittipop oli viileytensä huipussa, konservatiivien pitkään kestänyt valta oli väistymässä ja tulevaan suhtauduttiin naiivin optimistisesti.
Tuon ajan zeniitti saavutettiin kenties sillä hetkellä, kun Paul Gascoigne nosti pallon taidokkaasti vasemmalla jalallaan Skotlannin puolustajan Colin Hendryn yli ja tykitti sen voimalla alanurkkaan. Hetken euforia välittyy yhä videoklippiä katsoessa.
Englannin tie katkesi tunnetusti välierän rankkarikisaan Saksaa vastaan, mutta tuota hetkeä edeltävää matkaa on muisteltu saarivaltakunnassa vähintään samalla intohimolla kuin Suomessa Juha Miedon tappiota Thomas Wassbergille.
– Englannin niukassa maajoukkuejalkapallon historiassa EM-kisat ’96 olivat edes jotain, johon tarrautua. Näköala valoisampaan päivään, oli se miten lyhyt tahansa, oli polttoainetta useille elämänaloille niihin aikoihin, Gibbons kirjoittaa.
Englannin tarina ei välttämättä ollut edes EM-kisojen mielenkiintoisin. Jugoslavian hajoamissodan raunioilta noussut Kroatia ylsi upealla pelillä EM-puolivälierään lopulta mestaruutta juhlinutta Saksaa vastaan.
Karel Poborskyn ja Pavel Nedvedin Tshekki oli voittaa mestaruuden, mutta hävisi Oliver Bierhoffin kultaisella maalilla EM-finaalin jatkoajalla.
Gibbonsin arvion mukaan Saksassa vuoden 1996 Euroopan mestaruutta tuskin muistellaan kovinkaan erityisenä.
Opetus onkin se, että voittajien ohella tai jopa niitä painokkaammin historiaa kirjoittavat myös muut kisoihin osallistuvat joukkueet.
Vuonna 1996 Suomen osallistuminen jalkapallon arvoturnaukseen tuntui lähinnä kaukaiselta haaveelta. Seuraavana vuonna koettu traumaattinen Unkari-tappio vahvisti näkemystä kisapaikan saavuttamattomuudesta.
Ajatus siitä, että kotimaani saisi olla mukana kirjoittamassa omaa tarinaansa eurooppalaisen jalkapalloilun huipulla, ei tuntunut realismilta vielä vuosiin, mutta nyt siitä on tullut todellisuutta.
Voittoja, menestystä ja edes jatkoonpääsyä alkulohkosta voi olla vaikea odottaa Suomelta tänään alkavissa EM-kisoissa, mutta tarinoita on luvassa joka tapauksessa.
Teemu Pukin maalit, Paulus Arajuuren taklaukset, Lukas Hradeckyn torjunnat ja kirpeät takaiskut synnyttävät kertomuksia, jotka piirtyvät osaksi ainutlaatuista suomalaista kulttuurihistoriaa.
Nyt alkava seikkailu voi jäädä lyhyeksi, mutta hetken ainutlaatuisuutta on syytä syleillä.
Sillä tämä hetki jää historiaan.
Jalkapallon EM-kisat käynnistyvät tänään Italian ja Turkin välisellä ottelulla. Suomi kohtaa huomenna lauantaina EM-kisojen avausottelussaan Tanskan kello 19 alkaen Kööpenhaminassa.