Kommentti: Kaikkien aikojen paras? Tämä ilta voi tarjota väittelyyn ratkaisevan kuoliniskun

Jos LeBron James haluaa pitää itsensä mukana kaikkien aikojen koripalloilijaa koskevissa väittelyissä, hänen on johdatettava Yhdysvallat kultaan lauantaina Pariisissa, MTV Urheilun Ossi Karvonen kirjoittaa paikan päältä olympialaisista.

Kuka on GOAT eli Greatest Of All Time, kaikkien aikojen paras? Tätä keskustelua viritellään aika ajoin hanakasti varsinkin Yhdysvalloissa, käytännössä jokaisen lajin kohdalla. 

Koripallossa puntarointia on käyty jo vuosikaudet lähinnä kahden pelaajan, 90-luvun supertähden ja lajin suosion aivan uudelle tasolle räjäyttäneen Michael Jordanin sekä 2000-luvun loppupuolella suurpelaajan asemaan nousseen ja edelleen parketeilla ennätyksiä rikkovan LeBron Jamesin välillä.

Molemmilla pelaajilla on omat tukijoukkonsa ja näillä omat perustelunsa. Allekirjoittanut on aina ollut enemmän kallellaan Jordanin suuntaan, sillä Bulls-suuruuden taikatemput piirtyivät pysyvästi murrosikäisen pojan mieleen 90-luvulla.  

Jordan, 61, voitti kaikki kuusi pelaamaansa NBA-finaalisarjaa Chicago Bullsissa, ja hänet valittiin joka kerta loppuottelujen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Monien mielestä mestaruuksia olisi kahdeksan, jos "Air Jordan" ei olisi loikannut hetkeksi jäähdyttelemään baseballin pariin. Hän on lisäksi kymmenkertainen pistekuningas. 

James, 39, on voittanut yhteensä neljä NBA-mestaruutta kolmessa eri seurassa, mutta on lisäksi poistunut finaaleista kuusi kertaa tappio niskassaan. Korikuninkuuksia on yksi. Toisaalta hän on NBA-historian tehokkain pelaaja yli 40 000 pisteellään. "King James" aloittaa syksyllä peräti 22. kautensa maailman parhaassa liigassa.

Vaikea tässä herrojen välillä on tehdä eroa. 

*****

Yksi sektori siinä voi kuitenkin auttaa. Nimittäin olympialaiset. 

USA juoksutti Jordanin johdolla Barcelonan 1992 kisoihin olympiahistorian ylivoimaisimman pallopelijoukkueen, Dream Teamin, joka lisäsi koripallon ja varsinkin NBA:n suosiota maailman joka kolkassa. 

Turnauksessa ei ollutkaan kyse siitä kuka voittaa, vaan ainoastaan siitä, kuinka suurella marginaalilla USA voittaa. Yhdysvallat palautti Barcelonassa koripallokunniansa Soulissa 1988 Neuvostoliitolle kärsimänsä skandaalitappion jälkeen. 

Jordan oli ehtinyt juhlia olympiakultaa myös yliopistopelaajana Los Angelesissa vuonna 1984.

Michael Jordanin supertähteyden ensimerkkejä todistettiin vuoden 1984 olympialaisissa.
Michael Jordanin supertähteyden ensimerkkejä todistettiin vuoden 1984 olympialaisissa. 

Jamesin kohdalla olympiatarina ei ole läheskään näin ruusuinen. 

Yhdysvaltojen ylivoima oli rajua vielä Atlantassa 1996, mutta jo Sydneyssä vuonna 2000 muut kärkimaat tulivat jo lähelle. Välierässä USA voitti Liettuan vaivoin kahdella pisteellä. 

Ateenassa 2004 – Jamesin ensimmäisissä olympiakisoissa – se sitten tapahtui. NBA-tähtineen käytännössä vain paikalle ilmestynyt USA kärsi jo alkusarjassa sokkitappiot Puerto Ricolle ja Liettualle. Kurssi ei kääntynyt. Välierässä Argentiina haistoi veren ja puraisi. Lopulta USA sai pronssia. Tämä oli kansallinen häpeä. 

Kaksi vuotta myöhemmin James oli taas mukana, kun USA taipui MM-pronssille. Tappio tuli tuolla kertaa välierissä Kreikalle. 

Tämän jälkeen olympiavalmistautuminen nostettiin uudelle tasolle myös Yhdysvalloissa – tuloksena kultamitalit Lontoossa ja Riossa Jamesin ja Kobe Bryantin johdolla.   

*****

Kaikki tämä historia ja painolasti huomioiden, USA:lla ja sen nimekkäimmällä tähdellä LeBron Jamesilla ei ole varaa hävitä olympiafinaalia kisaisäntä Ranskaa vastaan lauantaina.

Miten Jamesin olympiarekordia voisi pitää kunniakkaana, jos hän olisi voittanut vain kaksi neljästä pelaamastaan viiden renkaan turnauksesta, kun Yhdysvalloilta odotetaan kuitenkin voittoa joka ottelussa? 

Ei hän tähän yksin syyllinen olisi, mutta johtava pelaaja kantaa aina suurimman vastuun. Pariisissa James on näyttänyt jämäkkää esimerkkiä joukkuetovereilleen läpi turnauksen, mutta tappio finaalissa mustaisi kaiken tämän. Serbiaa vastaan välierässä se oli jo lähellä. 

Koripallon miesten olympiafinaali Ranska–Yhdysvallat alkaa lauantaina Suomen aikaa kello 22.30. 

Lue myös:

    Uusimmat