Kommentti: Kansainvälisesti suitsutettu Koirat eivät käytä housuja on kuin hyvä terapiasessio

Koirat eivät käytä housuja on tarina yksinhuoltajaisä Juhan (Pekka Strang) ja domina Monan (Krista Kosonen) kohtaamisesta BDSM-maailmassa, jossa Mona herättää Juhan tukahdutettuja tunteita henkiin väkivaltaisin ottein. 

Kymmenen vuotta sitten leskeksi jäänyt Juha törmää aivan sattumalta Monan BDSM-luolaan kuin Liisa Ihmemaahan. Dominan käsissä tukehtumaisillaan hän pääsee – kenties ensimmäistä kertaa –kosketuksiin surunsa kanssa, ja addiktio on valmis. 

Juha alkaa janota Monan tuottamaa tuskaa suorastaan maanisesti. Se vaikuttaa olevan ainoa keino, jolla sulkeutunut isä pääsee vielä jahtaamaan vaimonsa loittonevaa muistoa. Nahka-asuisen naisen tuottama kipu ei kykene vetämään vertoja Juhan ankealle arjelle. 

Koirat eivät käytä housuja on ehtinyt kerätä suitsutusta jo useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Siitä on kirjoitettu ylistävästi erityisesti siksi, että sen kuvaama mielitekojen alamaailma näyttäytyy poikkeuksellisen inhimillisenä ja aitona. 

Elokuva onkin hämmästyttävän aito, eikä siinä mässäillä ankeudella sen paremmin kuin seksilläkään. BDSM-kohtauksissa eivät pääosissa ole erotiikka tai asut, vaan kaksi sulkeutunutta, hetkittäin epätoivoista sielua, jotka yrittävät käsitellä elossa olemisen tuskia. 

LUE MYÖS: Krista Kosonen näyttelee pääroolin HBO Nordicin sarjassa: "Tuntui, että tässä ei ole mitään järkeä"

Mona (Krista Kosonen) on päivisin fysioterapeutti ja iltaisin armoton domina.

Krista Kososen näyttelemä Mona jää tarkoituksella mystiseksi hahmoksi, mutta yllättäen ehkä juuri siksi hänestä tulee poikkeuksellisen aito kuva. Ruoskineen ja kettinkeineen Mona on lopulta ainoa, joka voi auttaa umpikujaan ajautunutta Juhaa. 

Pekka Strang tekee tahollaan vaikuttavaa työtä kuvatessaan Juhan jähmeyttä ja hiljalleen heräävää uutta minää. Juhan avautumista on kiinnostavaa seurata, sillä lopputulos ei ole itsestään selvä. Tässä elokuvassa juuri mikään ei ole. 

Vaikka elokuva on sävyltään synkähkö ja kehyksenä on monelle vieras ja jopa epäilyttävä BDSM-maailma, lähtee teatterista jollakin tapaa puhdistautuneena, kuin hyvän terapiasession jälkeen. 

On nimittäin niin, että usein se siloteltu maailma, jossa useimmat meistä elävät, on sulkeutuneisuudessaan hirvittävän julma. Koirat eivät käytä housuja on tarina siitä, kuinka itsensä kohtaamalla voi vapautua elämään.