"Minulla ei ole aikeita taistella täällä Ogieria tai Meekeä vastaan."
Näin totesi Jari-Matti Latvala perjantaina Monte Carlo -rallin päivähuollossa, kun tallikaveri Sebastien Ogier ja Citroenin Kris Meeke olivat rykäisseet tuntuvan eron suomalaiseen.
Äkkiseltään Latvalan puheet saattoivat vaikuttaa löpinältä, jotka eivät sovi mestaruutta tavoittelevan kuljettajan suuhun. Miksi Suomen ainoa WRC-kuljettaja ei yrittäisi taistella voitosta joka kisassa?
Latvala ei ennen kautta puhunut ääneen mestaruudesta. Tuurilainen kertoi, että hänellä on heikompia kisoja alkukaudella ja hänelle vahvemmat kisat ovat myöhemmin kalenterissa.
En voi tunkeutua Latvalan pääkoppaan, mutta varmaa on se, että mestaruushaaveet jyskyttävät hänen päänupissaan kuin subbari teini-Corollan takakontissa.
E-typeä, Scooteria, Captain Jackia… You name it!
Vuosi sitten Latvala sanoi suoraan, että hän lähtee hakemaan MM-titteliä. Mestaruusjyskytys uuvahti jo intron aikana, kun Monten kakkossijan jälkeen kolmesta kisasta tilille ei rapsahtanut pistettäkään. Eurodance vaimeni vaisuksi virreksi.
Vaikka joku saattoi tulkita Latvalan perjantaiset kommentit luuserin löpinäksi, ovat ne kaikkea muuta. Monte ei ole ollut koskaan Volkswagenin suomalaispilotin vahvin viikonloppu kalenterissa. Ja jos mestaruusvaltikka halutaan jonain päivänä takaisin Suomeen, nollatuloksiin ei ole varaa niissäkään kisoissa, jotka ennakkoon ovat kuljettajalle heikompia. Voittojen lisäksi tarvitaan tasaisia suorituksia - kuten Latvala on itsekin useasti painottanut.
Latvalan ja mestaruuden välissä on yksi rallihistorian kovimmista kuljettajista. Kolminkertainen maailmanmestari Sebastien Ogier ei juuri kalpene etunimikaimansa Loebin rinnalla. Ranskalainen taitaa kaikki olosuhteet ja alustat, ja miehen itseluottamus on rautaa. Ei käy kateeksi Latvalaa.
Mutta kaikki on mahdollista. Montessakin voi vielä sattua mitä tahansa.