Näkökulma: Tänään alkava MM-rallikausi tarjoaa kotikatsomoihin historiallisen herkkupalan, jonka kahdessa pääroolissa nähdään hyvät ystävykset

LUE MYÖS: Jari-Matti Latvala paljasti: Sebastien Ogier soitti ja pyysi anteeksi – "Sanoin, että minulle on käynyt samalla tavalla"

LUE MYÖS: Jari Huttunen saa mahtavan näytönpaikan rallin MM-sarjassa: Hyundai tarjoaa kattavan kilpailuohjelman

Uusi rallikausi on jo käsillä, vaikka edellisen päättymisestä on ehtinyt kulua vasta reilut kuusi viikkoa. Mutta ei siinä mitään, otetaan tämä ilolla vastaan, etenkin kun luvassa on – jos korona suo – yksi kaikkien aikojen kovimmista mestaruustaisteluista.

Jopa se kaikkein kovin.

Kyllä, voittoon kykeneviä talleja on tänäkin vuonna lähtökohtaisesti vain kaksi, mutta näissä molemmissa talleissa ajaa kilpailusta riippuen 2–3 kuljettajaa, jotka taistelevat voitosta; siis joka kisassa 4–6 voittajakandidaattia. Asetelma on jotain ihan muuta kuin vaikkapa Volkswagenin ylivoima 2010-luvun puolivälissä tai Sébastien Loebin mestaruusvuodet pahimmillaan.

Maailmanmestaruudesta ajaa neljä, Sébastien Ogierin mukaan jopa viisi kuljettajaa, kun seitsenkertainen mestari laskee Kalle Rovanperän jo toisella WRC-kaudellaan sarjan mustaksi hevoseksi.

Mutta mikä merkittävintä, sarjan urheilullinen taso on nyt kovempi kuin koskaan. Kuljettajat viilaavat ek-ajoistaan kymmenyksiä pois täysin eri pieteetillä kuin joskus aiemmin. Vaikkapa 20 sekunnin johtomarginaalia on normaalioloissa äärimmäisen vaikea rakentaa.

Toivoa vain sopii, että kausi päästään viemään edes jotakuinkin suunnitellusti läpi, sillä MM-rallihistorian nopeimmat autot ansaitsevat arvoisensa jäähyväiset ennen ensi vuonna odottavaa sääntöuudistusta.

Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, mitä odottaa. Koronatilanne on ympäri maailmaa yhä sellainen, että kisakalenteri voi elää suurestikin.

Toyotalla jättipotti hakusessa

Kahdella viime kaudella kuljettajien MM-tittelin nimiinsä vienyt Toyota lähtee tavoittelemaan jättipottia: paluuta myös valmistajien mestariksi. Kun Ogier ja Elfyn Evans olivat viime kauden päätteeksi sijoilla yksi ja kaksi, lähtökohdat tuplamestaruuden jahtaamiseen ovat mainiot.

Viidenneksi sijoittuneen Rovanperän on kuitenkin syytä parantaa, sillä juuri kolmoskuljettajat olivat viime kaudella ratkaisemassa sitä, että Hyundai nappasi toisen peräkkäisen tallimestaruutensa.

Ogier on tälläkin kaudella vaarallinen vastustaja ja toinen kahdesta suurimmasta mestarisuosikista. 37-vuotias ranskalainen on vanhoilla päivillään äärimmäisen tasainen ja älykäs kuljettaja, kivikova kilpailija. Tämän lisäksi hän on osoittanut moneen kertaan taitavansa rengaspelin paremmin kuin kukaan muu. Ei siis kannata yllättyä, mikäli juuri Ogier pääsee nopeimmin ja parhaiten selville tälle kaudelle käyttöön otetuista Pirellin renkaista.

Toyotan autosta Ogierilla on nyt kokemusta yhden vuoden verran, ja muiden kannalta hieman pelottavaa on, että hän oli siinä jo viime vuonna kuin kotonaan.

Jos on Ogier osoittanut tasonsa, tallikaveri Evans mitataan nyt kovimmalla mahdollisella tavalla.

Evansin viime kausi päättyi valtavaan pettymykseen, kun hän menetti MM-tittelin viimeisessä osakilpailussa sattuneeseen ulosajoon. Onko hän päässyt tuon pettymyksen yli? Onko hän valmis aloittamaan taas kaiken nollasta? Uskaltaako hän ajaa rohkeasti heti kauden alusta asti? Mahdollisesti mutta ennen kaikkea toivottavasti.

Vaikka Ogier nosti Rovanperän jo yhdeksi mestarikandidaatiksi, Rovanperä itse tavoittelee MM-sarjasta nelossijaa. Sekin olisi äärimmäisen kova temppu, sillä se tarkoittaisi sitä, että hän olisi voittanut joko Ogierin, Evansin, Ott Tänakin tai Thierry Neuvillen.

Rovanperän tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin se voisi olla, mikäli viime kausi olisi päästy ajamaan suunnitelmien mukaan. Tämän kauden kalenterissa on nimittäin vain kolme sellaista kisaa, joissa Rovanperä on jo ajanut WRC-autolla.

Nopeissa ralleissa Rovanperä on varmasti aivan kärjen vauhdissa, mutta hitaammilla teillä lienee edelleen vähän vaikeampaa. Rovanperän kannalta hyvä uutinen on kuitenkin se, että kovavauhtisia kilpailuja, hänelle sopivalla tieprofiililla, on tänä vuonna kolme: Rovaniemi, Viro ja Jyväskylä.

Tänakin taidot tallella, Neuvillella iso haaste

Kovavauhtiset kilpailut ovat jossain määrin ratkaisevia myös siinä, miten Toyotan ja Hyundain välisessä taistelussa tulee käymään. Viime vuosi osoitti, että Hyundai pärjää Toyotalle nyt myös nopeilla teillä. Kummankaan auto ei ole lähtökohtaisesti missään olosuhteissa selkeästi toista parempi.

Tänakin mukaan tämän kauden i20 on ajettavuudeltaan hyvin erilainen kuin viime vuoden vastaava ja kaikin tavoin kunnossa. Onkin syytä olettaa, että kahden vuoden takaisella maailmanmestarilta nähdään tällä kaudella sitä samaa vauhtia, johon totuttiin hänen Toyota-vuosinaan 2018–2019.

Tallipäällikkö Andrea Adamo on tehnyt virolaisen olon Hyundailla kaikin tavoin hyväksi, eivätkä Tänakin taidot ole kadonneet mihinkään. Viime kaudella Tänak menetti maailmanmestaruuden kauden avauskisan rajuun ulosajoon, mutta tämän jälkeen hän oli loppukauden paras kuljettaja.

Tänak on Ogierin, hyvän ystävänsä, kovin haastaja – tai toisinpäin.

Hänen tallikaverinsa, viisinkertainen MM-hopeamitalisti Neuville antaa muille roimasti tasoitusta vaihdettuaan kartanlukijansa vain päiviä ennen kauden alkua. Kymmenen vuotta Neuvillen rinnalla istunut Nicolas Gilsoul sai lähteä, ja tilalle tulee vain yhden kerran, reilun kolmen kilometrin verran, WRC-autossa kartturina istunut Martijn Wydaeghe.

Vuosi sitten Neuville oli Monte Carlo -rallin alkaessa kärkimiehistä ainoa, joka pääsi lähtemään kauteen tutuilla kuvioilla, ilman muutoksia. Nyt hän on ainoa, jonka kuviot ovat muuttuneet, ja kartturivaihdos tällaisella aikataululla on todella iso muutos.

Kun testi-ek:ta ei ajeta, Neuvillen ja Wydaeghen ensimmäiset yhteiset kilometrit ovat samalla kauden ensimmäiset kilpailulliset ek-kilometrit. Arpomiseen ei ole varaa. Heidän on osattava tehdä yhdessä nuotit, mutta lisäksi Wydaeghen on osattava lukea ne oikealla rytmillä ja oikeaan aikaan. Kaikki tämä pitää tehdä vieläpä kovemmassa vauhdissa kuin koskaan aiemmin. Ei käy kateeksi.

Hyundain kolmannessa autossa vuorottelevat Dani Sordo ja Craig Breen ovat molemmat takuuvarmoja pistelinkoja, ja kun kunkin rallin lähtöpaikat jaetaan MM-pisteiden mukaisessa järjestyksessä, Hyundai pystyy pelaamaan peliä haluamallaan tavalla heidän kanssaan; Sordolla ja Breenillä on varsinkin sorakisoissa huomattavasti parempi lähtöpaikka kuin sarjan kärkimiehillä, ja tällainen etu nostaa heidät kisasta toiseen vähintään palkintopallitaistoon, jopa voittotaisteluun.

Sordo ajaa vielä Monte Carlossa viime vuosilta tutun kartturinsa Carlos del Barrion kanssa, mutta sen jälkeen hänen viereensä istahtaa Borja Rozada.

M-Sport seuraa sivusta

Viime vuonna talousvaikeuksien kanssa painineen M-Sportin rooli on olla vain täydentämässä tulosluetteloa WRC-autoilla. Kärkisijoille ei ole asiaa ilman Toyotan ja Hyundain epäonnea tai virheitä.

Täyden kauden ajavalta maksukuski Gus Greensmithiltä ei tarvitse lähtökohtaisesti odottaa ihmeitä. Hänen rinnallaan joitakin kilpailuja ajavalta Teemu Suniselta on nähty hyviä suorituksia välähdyksittäin, mutta mikäli Suninen mielii jatkaa uraansa WRC-autossa, nyt on oltava hereillä kaikissa niissä kisoissa, jotka hän saa ajaa. Sunisen kartturi vaihtui täksi vuodeksi Mikko Markkulaan, joka on tuusulalaiselle tuttu mies vuosien takaa.

Sunisen ja Greensmithin kohdalla kaikki riippuu hyvin pitkälti myös siitä, minkälaisen työkalun M-Sport heille tarjoaa.