Kommentti: Naamioituneen tekijäjoukon hyökkäys Pikku Huopalahdessa maalaa synkkää kuvaa väkivaltarikollisuudesta

Helsingin Pikku Huopalahdessa maaliskuun lopussa tapahtuneet törkeä pahoinpitely ja törkeä ryöstö olivat poikkeuksellisia ja suunniteltuja väkivaltatekoja. Naamioituneet ja rajuilla aseilla ennakkoon varustautuneet ulkomaalaistaustaiset miehet hyökkäsivät suurella joukolla kahden uhrin kimppuun. Kuulusteluissa kaikki epäillyt vaikenevat täysin. Ennusmerkit ovat huonot, jos tämäntyyppinen väkivalta saa entistä enemmän jalansijaa Suomessa. Siksi Pikku Huopalahden tapauksen ratkaisulla on suuri merkitys, kirjoittaa rikostoimittaja Pekka Lehtinen.

Joukko parikymppisiä naamioituneita miehiä hakkasi 16-vuotiaan pojan pesäpallomailalla ja puukotti 18-vuotiasta jalkaan Pikku Huopalahdessa 27.maaliskuuta. Pahoinpidellyltä alaikäiseltä vietiin kännykkä.

Poliisi sai epäillyt tekijät nopeasti kiinni. Vangittuna epäillyistä rikoksista on 15 Vantaalla asuvaa ulkomaalaistaustaista nuorta miestä. Suurin osa heistä on syntynyt 1990-luvun lopulla.

Epäillyiltä takavarikoitiin kolme pesäpallomailaa, kaksi viidakkoveistä, kolme muuta teräasetta ja ampuma-ase. Pesäpallomailat oli käyty ostamassa Vantaalta juuri ennen kuin joukko oli lähtenyt kohti Helsinkiä ainakin kolmella autolla.

Epäillyt ovat kuulusteluissa puolustautuneet, että tarkoitus oli vain pistäytyä Pikku Huopalahden Alepassa tai McDonald´silla hampurilaisella, mutta yhtäkkiä ympärillä alkoi jokin hässäkkä. Osa kertoo nähneensä tällaista hässäkkää ja osa taas ei. Kaikki kiistävät syyllistyneensä väkivaltarikoksiin.

Poliisi ei tällaiseen keväiseen kauppareissuajeluun tai piknikretkeen tietenkään usko eikä tapahtuneessa muutenkaan taida olla kyse sattumasta.

Riehuminen Pikku Huopalahdessa muistuttaa jälleen kerran Ruotsista lainattua väkivallan ja siihen kytkeytyvän jengirikollisuuden mallia. Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti vastikään, että alueella on nuorten ryhmiä, joiden toiminnassa on järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Porukoihin kuuluu poliisin mukaan sekä alaikäisiä että nuoria aikuisia.

Pikku Huopalahden tapauksessa suunnitelmallisuus ja yksituumaisuus vaikuttaa ilmeiseltä: tehdään isolla porukalla tummiin pukeutuneina, maskit naamalla, huput päässä ja kertakäyttökäsineet käsissä törkeitä väkivaltarikoksia, jolloin porukasta jonkun yksittäisen tekijän osoittaminen syylliseksi saattaa olla todella haastavaa.

Poliisin tutkintaa tapauksessa on kaiketi vaikeuttanut, että epäillyt tekijät eivät kuulusteluissa ole lausuneet käytännössä mitään. Se on jengirikollisuudesta tuttu toimintamalli. Tämäntyyppisissä väkivaltajutuissa myös uhrit ja silminnäkijät saattavat pysyä hiljaa esimerkiksi pelon takia.

Pikku Huopalahden rikosten uhrit eivät ole kertoneet tunnistaneensa tekijöitä. Toinen asianomistajista on kertonut tapahtumista, että ensin tuli kuusi naamioitunutta miestä päälle ja pian lisää niin, että ympärillä oli rinki tekijöitä. Toinen uhri oli tuoreeltaan kertonut hätäkeskukseen, että paikalla on useita naamioituneita miehiä.

Kuulusteluissa sama asianomistaja on sitten vaiennut.

Poliisi ei tiettävästi ole saanut varmuutta siitä, kuka tai ketkä olivat miesjoukon varsinaisena kohteena. Myöskään motiivista ei ole tietoa. Alaikäinen pahoinpideltiin ilmeisesti epähuomiossa tai sitten juuri sen takia, että oikeaa kohdetta ei löytynyt.

Tilanne jutun tutkinnan viime metreillä onkin hankala ja näytön osalta "kiikun kaakun". Vaikka yhdestä epäiltyjen käyttämästä autosta löytyi uhrilta varastettu kännykkä ja joitain muitakin löydöksiä on, juttu saattaa silti osin tai jopa kokonaan vielä kaatua.

"Jos näin käy, kusessa ollaan", sanoo kokenut väkivaltarikostutkija. Toisin sanoen, jutun kaatuminen olisi vaarallinen signaali joillekin, että tämäntyyppisesti isolla porukalla toteutetuissa väkivaltarikoksissa tekijät pääsevät pälkähästä, tai ainakin mahdollisuus siihen on suuri.

Poliisi saa Pikku Huopalahden esitutkinnan eteenpäin syyttäjälle tällä viikolla. Syytteen nostamisen määräpäivä on 2. kesäkuuta.

Jos epäillyt eivät yllättäen kerro omia osuuksiaan viimeistään jutun pääkäsittelyssä (jos syytteet siis nostetaan), tuomioistuimella on vaikea paikka langettaa asiassa tuomioita. Puhumattakaan kollektiivituomiosta eli tuomiosta kaikille kyseisiin rikoksiin osallisuudesta epäillyille.

Mahdollinen vaihtoehto näin ollen on, että kukaan törkeästä pahoinpitelystä tai törkeästä ryöstöstä epäilty ei saa rangaistusta ja epäilyistä vapautetut 15 miestä saavat koppikorvauksia tutkintavankeusajalta.

Lue myös:

    Uusimmat