Yksityiskohtia, toimintatapoja ja nimiä. Tähän voi tiivistää nettiin vuodetut salaiset Aarnio-oikeudenkäynnin asiakirjat, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
MV-lehti julkaisi viime yönä jostain käsiinsä saaman Aarnion huumejuttua koskevan liitteen salaisesta henkilötodistelusta.
Huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion rikoksia puitiin Helsingin käräjäoikeudessa 2014-2016. Vyyhti oli jaettu kahteen haaraan: Trevociin ja huumeisiin. Joulukuussa 2016 käräjäoikeus antoi tuhatsivuisen ratkaisunsa, jossa Aarnio sai yhteenlaskettuna 13 vuotta vankeutta.
Suurin osa oikeudenkäynnistä oli julkista, mutta ajoittain ovet suljettiin yleisöltä. Lähes poikkeuksetta syynä oli se, että salissa puitiin poliisin tietolähteisiin liittyviä asioita.
Käräjäoikeus teki päätökseensä liitteitä, joissa selostetaan asioita, joita suljettujen ovien takana puitiin. Niitä oli kaikkiaan neljä. Nyt MV-lehti julkaisi jostain käsiinsä saaman nimenomaan huumejuttua koskevan 136-sivuisen liitteen henkilötodistelun salaisista osista.
Jotta salaisen osan tapahtumat aukeavat, pitää tuntea Aarnio-juttu edes kohtuullisen hyvin.
Mitä salaisista osista selviää?
Suuria itse juttuun liittyviä paljastuksia siellä ei ole. Kaikki olennaiset asiat tulivat ilmi oikeudenkäynnin julkisissa osissa.
Niissä ei ehkä suoraan nimetty ihmisiä poliisin tietolähteiksi, mutta epäselvyyttä siitä ei ollut. Käräjäoikeus totesi tämän myös päätöksessään.
MTV:n oikeudenkäyntiselostuksia eri päiviltä voi lukea Aarnio-sivulta.
Ehdottoman arkaluonteista materiaali kuitenkin on. Salaiset kertomukset sisältävät varsin paljon yksityiskohtaista tietoa erilaisista tapaamisista ja muutamia mainintoja siitä, missä jutuissa tietolähteet ovat olleet mukana.
Erityisesti korostuu ex-jengipomo Keijo Vilhusen rooli. Mitään pitkiä ”vasikkalistoja” siellä ei kuitenkaan ole, vaikka nimiä mainitaankin. Tietolähteiden nimiä kuitenkin mainitaan.
Syytettyjen kertomuksia
Noin sata sivua salaisesta aineistosta on syytettyjen kertomuksia.
Aarnion kanta oikeudessa oli, että kyse ei ollut huumekaupasta, vaan poliisin salaisesta tietolähdetoiminnasta. Käräjäoikeus ei tähän uskonut, eli sikäli kaikkia kertomuksia ei voi pitää uskottavina.
Lopuilla reilulla 30 sivulla kuvataan esimerkiksi poliisin tapoja toimia. Esimerkiksi tietolähteiden ohjeistuksesta puhuttaessa yksi poliisitodistaja kertoi: ”Tietolähdetoiminnassa on kolme pääperiaatetta, jotka ovat ammattimaisuus, oikeusvarmuus ja turvallisuus”.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietolähteitä tapaa aina kaksi poliisia ja tapahtumat kirjataan ylös.
”Diippii shittii”
Muutamista tapahtumista asiakirjoista saa lisätietoa. Esimerkiksi tästä vuosien takaisesta Stockmannin pommiuhkailusta, josta Rikospaikka kertoi maaliskuussa.
Salaisessa osassa kerrotaan tarkemmin, että salkkupommien kaavailtuna kohteena oli myös sisäministeriö. Tapauksen selvittämisessä käytettiin apuna myös poliisin peitetoimintaa, tiedottajaa ja seurantalaitetta.
Yksi poliisi kuvaa miten hänen peitetaustansa luotiin. Tämä poliisi ei enää niitä tehtäviä tee.
Papereiden mukaan vinkkimiehiä ”rekrytoitiin” huumepoliisiin ja heistä oli hyötyä. Aarnion aikana Aarnio oli siinä keskeisessä roolissa.
Lienee kuitenkin selvää, että asiakirjat kiinnostavat alamaailmaa ja sen liepeitä.
– Diippii shittii, totesi eräs.
Helsingin poliisi tutkii tietovuotoa.
Aarnio-jutun hovioikeuskäsittely alkaa syksyllä.