Puoli vuotta sitten ruotsalaiset uskoivat, että maassa voidaan toteuttaa täysin toisenlainen koronastrategia kuin muissa maissa. Temppu oli lähellä onnistua, mutta vajavainen virustestaus ja leväperäisyys vanhusten hoidossa käänsi tilanteen päinvastaiseksi. Nyt Ruotsi tunnetaan maana jonka koronakuolemat ja tartuntamäärät ovat puhuttaneet kuukausikaupalla, kirjoittaa MTV:n Ruotsi-kirjeenvaihtaja Jukka Lehto kommentissaan.
Strategia johti lopulta monessa ruotsalaisperheessä tragediaan. Liian monta ihmishenkeä menetettiin väärien päätelmien vuoksi. Vanhusten huollossa 1700 laitoksessa tehty tutkimus paljasti, että yli 70 prosenttia vanhusten koronakuolemista keskittyi reiluun 40 laitokseen. Kaikista laitoksista 91 joutui erityistarkkailuun laiminlyöntien vuoksi.
Toistaiseksi tutkimuksen tiedoista ei ole paljastettu, kuinka moni näistä laitoksista oli yksityisten toimijoiden ylläpitämiä.
"Lisää rahaa löytyy, jos tilanne niin vaatii"
Koronan toiseen aaltoon on nyt valmistauduttu lisäämällä resursseja ja säätämällä uusia lakeja. Myöskään raha ei näytä olevan ongelma. Erilaisia tukia on luvattu kymmeniä miljardeja euroja. Hallitus on luvannut, että lisää rahaa löytyy jos tilanne niin vaatii.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että viranomaiset ja poliitikot ovat heränneet talviunestaan. Kukaan ei halua enää selitellä kuolleiden määrää tai toimenpiteiden vajavuutta.
Sairaanhoitopiirit ja aluehallinto ovat nyt niitä yksiköitä joiden uskotaan estävän koronan toisen aallon leviäminen Ruotsissa. Virustestauksen määrä nousi nelinkertaiseksi, noin 80 000 testiin viikossa, kun hallitus päätti ottaa kulut valtion vastuulle.
Koronastrategia muuttunut vuoden alusta
Ruotsi on Euroopankin mittakaavassa mallioppilas testaamisessa ja koko koronastrategia perustuu tosiasiassa Ruotsissa nyt aivan toisenlaiselle pohjalle kuin vuoden alussa. Viruksen kantajat pyritään löytämään nyt nopeasti ja estämään viruksen leviäminen.
Resurssit viruksen torjuntaan ovat nyt olemassa.
Ruotsin kansanterveyslaitos teki kolme eri skenaariota siitä, miten koronan mahdollinen toinen aalto tulee vaikuttamaan. Julkaisu ei kuitenkaan täysin onnistunut; jälleen kerran tilastoja laskettiin väärin ja parin korjauksen jälkeen lopputulos oli, että parhaimmillaan vain parisataa ihmistä kuolee. Huonoimmillan lukema voi nousta vielä yli 4 000, mikä tarkoittaisi sitä, että kuolleiden kokonaismäärä nousisi yli 10 000:een.
Toistaiseksi Ruotsin hallitus on vedonnut kaikissa rajoitustoimissa Kansanterveyslaitoksen kantaan, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa pääministeri ei kuunnellut terveysviranomaisia vaan sulki koko maan vuorokaudessa.
Toiseen epäonnistumiseen ei varaa
Poliittinen paine voi ohjata päätöksiä jatkossa myös Ruotsissa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että hallitus ja ennen kaikkea sosiaalidemokraatit ovat kasvattaneet kannatustaan koronakriisiin keskellä.
On silti päivänselvää, että toiseen epäonnistumiseen ei ole varaa. Hallitus ei voi enää vedota Kansanterveyslaitoksen suosituksiin.
Ruotsin koronastrategia on herättänyt paljon kysymyksiä ja myös ärtymystä. Mutta onko koronaviruksen torjumisessa olennaista eri valtioiden koronastrategiat vai onko sittenkin kyse siitä, että jokaisen yksilön tulisi kantaa oma vastuunsa koronan vastaisessa taistelussa?
Tulevat rokotteet voivat olla yksi ratkaisu mutta näyttää siltä, että aivan hetkessä entiseen ei ole paluuta. Kenties korona muutti maailmaa tavalla jonka ymmärrämme vasta tulevaisuudessa.