Ruotsissa jätettiin keskiviikkona lähes kokonaan taakse pandemia-ajan poikkeusolot, kun suurin osa jäljellä olleista koronarajoituksista poistui. Historiaan jäävät muun muassa ravintoloiden aukioloaikojen ja pöytäseurueiden rajoitukset sekä etätyösuositus. Myös kaikki kokoontumisrajoitukset poistuvat, joten esimerkiksi jalkapallo-otteluihin ja konsertteihin saa ottaa katsomot täyteen yleisöä.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell on vahvasti sitä mieltä, että nyt oli oikea aika luopua rajoituksista.
– Jotkut Ruotsissa olisivat halunneet lykätä sitä vielä. Mutta tartuntamäärät ovat laskusuunnassa, ja sairaaloissa ei ole juuri kuormitusta. Ei olisi oikeasuhteista pitää yllä näitä rajoituksia, Tegnell sanoi STT:lle.
Viimeisistäkin rajoituksista luopumista on perusteltu hyvällä rokotuskattavuudella. 16-vuotiaista ja sitä vanhemmista ruotsalaisista yli 83 prosenttia on saanut vähintään yhden rokoteannoksen ja yli 76 prosenttia kaksi annosta.
Yleinen mielipide Ruotsissa on myös ollut rajoitusten purun kannalla, eikä valittua linjaa ole voimakkaasti vastustettu.
– Kansalaisten luottamus viranomaisten kykyyn hoitaa tätä kriisiä on kesän jälkeen parantunut. Tietenkin siihen on vaikuttanut se, että rokotukset on hoidettu hyvään tahtiin, sanoo Suomen Tukholman-suurlähetystön päällikön sijainen, ministeri Jouni Laaksonen.
Laaksosen mukaan julkinen keskustelu ei missään vaiheessa ole ollut kovin kriittistä Stefan Löfvenin hallitusta kohtaan, vaikka tietyissä kohtaa pandemian aikana luottamus viranomaisiin on laskenut. Osasyy kritiikin puutteeseen on se, että hallitus on avoimesti myöntänyt oman epäonnistumisensa vanhusten ja hoivakotien suojaamisessa virukselta.
Ensi keväänä odotettavissa on riippumattoman koronakomission raportti koronatoimien onnistumisesta.
Anders Tegnell.
Lue myös: Koronarajoitukset ovat nyt Ruotsissa historiaa – Näin kaukana Suomi on rokotetavoitteestaan: "Se on huoli"
Tehohoidossa lähinnä rokottamattomia koronapotilaita
Tartuntamäärät lähtivät loppukesästä uuteen nousuun viruksen deltamuunnoksen takia, mutta viimeisen parin viikon aikana päivittäisten tartuntojen määrä on taas laskenut löysemmistä rajoituksista huolimatta. Koronakuolemiakaan ei ole raportoitu kuin muutamia päivässä, kun viime talven pahimpina aikoina niitä kirjattiin jopa toistasataa päivässä. Tegnellin mielestä parantuneesta tilanteesta saadaan kiittää rokotteita.
Ruotsissa testataan perusterveistä aikuisista enää vain ne, joilla on koronaoireita, mutta Tegnellin mukaan tartuntaluvut eivät ole täysin menettäneet vertailukelpoisuuttaan.
– Positiivisten testitulosten osuus laskee hitaasti, se on enää 2–3 prosenttia. Se on merkki siitä, että vähäisempi testaaminen ei ole syynä tapausmäärien laskuun.
Sairaaloiden teho-osastoillakin covid-19-tautia sairastavia on enää 10–20 prosenttia potilaista. Tegnellin mukaan enemmän painetta teho-osastoille aiheuttavat nyt leikkaukset, joita on lykätty pandemian takia.
Monia ruotsalaisia huolettaakin lähikuukausien osalta koronaa enemmän se, mitä tapahtuu, kun leikkausjonojen purkaminen ja influenssakausi kuormittavat jo valmiiksi uupuneita terveydenhoidon työntekijöitä.
Suurin osa tehohoidossa olevista on rokottamattomia, kuten monessa muussakin länsimaassa. Tegnellin mukaan Ruotsissa periaatteellisia rokotteiden vastustajia on suhteellisen vähän. Hän arvioi, että monet niistä, jotka eivät ole vielä ottaneet rokotetta, ovat ulkomaalaistaustaisia, jotka pelkäävät rokotteen sivuvaikutuksia. Haasteena on hänen mukaansa saada viestittyä näille ihmisille rokotteiden turvallisuudesta.
Jouni Laaksosen mukaan erikoinen ilmiö Ruotsissa on ollut se, että terveydenhoitohenkilökunnan keskuudessa on enemmän rokottamattomia ja rokotusvastaisuutta kuin muun väestön parissa.
Epäilijöitäkin löytyy
Voimaan jäävät keskiviikon jälkeen vain henkilökohtaiset suositukset eli käsien pesu ja kotona pysyminen oireisena.
Osa asiantuntijoista oli toivonut, että rajoitustoimia ei olisi höllätty vielä ja että esimerkiksi maskeista ja etätyösuosituksesta olisi pidetty kiinni. Tartuntatautilääkäri Thomas Wahlberg Länsi-Götanmaalta sanoi Dagens Nyheterille viime viikolla, että tartuntoja on yhä varsin paljon etenkin nuoremmissa ikäluokissa.
– On aina vaikea tietää, mikä on oikea hetki. Olisin toivonut että tämän kanssa olisi odotettu vielä muutama viikko jotta olisimme nähneet, miten tilanne kehittyy syksyn mittaan, mutta myös jotta olisimme ehtineet rokottaa vielä useampia, Wahlberg sanoi.
Hän arvioi, että kontaktien lisääntyminen rajoitusten purun myötä antaa virukselle mahdollisuuden levitä entistä enemmän.
Dagens Nyheter katsoi keskiviikon pääkirjoituksessaan, että kovatkin rajoitustoimet ovat pandemian aikana olleet tarpeellisia, mutta korkean rokotekattavuuden takia olisi suhteetonta rajoittaa enää ihmisten vapautta näin laajasti.
Lehti kuitenkin muistutti, että joillain alueilla rokotuskattavuus on selvästi kansallista keskiarvoa alhaisempi, minkä vuoksi rokottamiseen pitäisi satsata vielä rutkasti.
Tegnellin mukaan rajoitusten tuominen takaisin voisi tulla ajankohtaiseksi, jos sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä lähtisi yhtäkkiä selvään nousuun.
Ei maskeille ja koronapassille
Elämä on päällisin puolin muistuttanut Ruotsissa normaalia jo pidempään, eikä poikkeusaika ole näkynyt kovin selvästi katukuvassa. Maskisuositus poistui jo aiemmin, eikä maskien käyttö muutenkaan ollut niin laajaa kuin Suomessa.
– Toki maskeja voi nähdä siellä täällä, mutta kyllä se alkaa aika harvinaista olla ainakin täällä Tukholmassa, kertoo Laaksonen Suomen Tukholman-lähetystöstä.
Tegnellin mukaan maskeja ei ole syytä käyttää enää kuin tietyissä hyvin rajallisissa tilanteissa, kuten sairaaloissa tai vanhustenhoidossa.
Yhtä tarpeettomana Tegnell näkee myös koronapassin, jota Ruotsin hallitus on valmistellut. Sitä ei näillä näkymin ole tarvetta ottaa käyttöön.
– Siitä ei olisi hyötyä, kun rokotusaste on näin korkea. Meillä on lainsäädäntö valmiina, joten se on tarvittaessa helppo ottaa käyttöön vaikkapa joitain todella suuria tapahtumia varten. Mutta ei sillä olisi tässä tilanteessa juurikaan merkitystä.
"Suomi ja Norja poikkeuksia, ei Ruotsi"
Ruotsissa on kuollut pandemian aikana koronavirukseen liittyen yli 14 700 ihmistä, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. 100 000 asukasta kohden kuolemia on Ruotsissa 145, kun vastaava luku on Tanskassa 45, Suomessa 19 ja Norjassa 15.
Kuolemien määrästä on usein syytetty Ruotsin naapurimaistaan poikkeavaa koronapolitiikkaa ja verrattain löyhiä rajoitustoimia. Laaksosen mukaan vertailua muihin Pohjoismaihin on tehty ruotsalaismediassa jonkin verran, muttei mitenkään kovin korostetusti. Enemmän on verrattu Ruotsin tilannetta koko Euroopan tilanteeseen.
Tegnellin mukaan asiaa tullaan tutkimaan tarkasti tulevien vuosien aikana, mutta hänen mielestään Ruotsin tilastot eivät ole niin poikkeavia kuin muiden Pohjoismaiden.
– Ruotsin kuolleisuus on aika samanlainen kuin useimmissa Euroopan maissa. Suomi ja Norja ovat poikkeuksia. Meidän täytyy ymmärtää, miten Suomi ja Norja välttivät sen, mikä kohtasi muuta Eurooppaa, se on oleellisempi kysymys.
Tegnell muistuttaa, että esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa koronakuolleisuus on ollut Ruotsia korkeampi, vaikka niissä on ollut käytössä paljon järeämpiä rajoitustoimia.
Valtionepidemiologi arvioi pandemia-ajan alkavan jäädä taakse Ruotsin ja useimpien EU-maiden osalta, mutta maailmanlaajuisesti se jatkuu vielä jonkin aikaa. Hän sanoo, että viruksen kanssa täytyy vain oppia elämään.