Saksa laati ensimmäisen oman exit-strategiansa reilu kuukausi sitten, kun pandemiatilanne näytti vielä valoisalta ja ilmaantuvuusluvut olivat loivassa laskussa.
Saksan koko suunnitelma saatiin viime kuussa mahtumaan pienellä tekstikoolla kirjoitettuna yhdelle A4:lle, vaikka siinä oli useita vaiheita ja lukuisia erillisiä ehtoja.
Tärkeintä tuossa paperissa olivat Saksan koronapolitiikkaa yhä määräävät ilmaantuvuusluvut, joiden perusteella osavaltioiden pitäisi omia toimiaan toteuttaa. Nuo luvut ovat 35, 50 ja 100. Tärkein näistä luvuista on 100.
Kun hallintoalueen ilmaantuvuus nousee yli 100 uuden päivittäisen tartunnan per 100 000 asukasta ja per viikko, on alueen vedettävä hätäjarrua. Silloin palataan tiukkaan koronasulkuun, vain kaupat, apteekit ja posti pysyvät auki, koululaiset palaavat etäopetukseen ja tavata saa kodin ulkopuolelta vain yhtä henkilöä kerrallaan.
Tänään näitä alueita Saksan 400:stä hallintoalueesta on 222, eli reilusti yli puolet.
Kaikkien hallintoalueiden tavoite on päästä alle tuon maagisen luvun – 100. Se mahdollistaa koulujen osittaisen avaamisen, ystävien tapaamiseen viiteen henkilöön saakka ja muidenkin kuin ruokakauppojen avaamisen. Muissa kaupoissa ja erikoisliikkeissä saa vierailla ajan etukäteen varaamalla. Myös museoihin, näyttelyihin ja eläintarhaan pääsee ajan etukäteen varaamalla.
Saksassa vain Saarlandin osavaltio kokeilee tällä hetkellä testaamiseen perustuvaa liikkeiden, terassien ja urheilun laajempaa avaamista. Se on saanut kokeilustaan kovaa kritiikkiä niin muilta osavaltioilta kuin hallitukselta. Saarlandin lounaisraja rajautuu Mosel-jokeen ja Ranskaan. Ranskan puolella ilmaantuvuusluvut ovat yhä liki kaksinkertaiset.
Saksassa vain 19 hallintoaluetta pääsee tällä hetkellä alle 50:n raja-arvon. Se mahdollistaa Saksan suunnitelmissa jo laajemman yhteiskunnan avaamisen. Raja-arvo on oltava ennen avaamista kahden viikon ajan stabiili ja laskusuunnassa.
Kymmenen henkilöä saa tavata, jos ilmaantuvuus laskee alle 35:n.
Saksassa hallintoalueilla ja osavaltioilla on vahvat mahdollisuudet itsenäiseen päätöksentekoon, perintönä toisen maailmansodan jälkeisestä hallinnon uudelleen rakentamisesta. Kuusitoista osavaltiopääministeriä päättää yhdessä liittokanslerin ja hallituksen muiden ministerien kanssa myös Saksan koronapolitiikan päälinjoista.
Kolmen viikon välein pidettävät kokoukset ovat venyneet ja venyneet, kaksi viikkoa sitten kokous kesti 12 tuntia. Vaalien lähestyessä yksimielisyyden löytäminen on käynyt lähes mahdottomaksi. Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös Angela Merkelin kansleriuran päättyminen.
Pääpuolueet ja mahdolliset kansleriehdokkaat haluavat jo nyt profiloitua voimakkaina, koronapolitiikkaa ja -päätöksiä luotsaavina poliitikkoina. Tämä aiheuttaa usein irtiottoja yhdessä sovituista päätöksistä.
Ensi maanantaina osavaltiopääministerien pitäisi nousevien ilmaantuvuuslukujen varjossa päättää Saksan seuraavista sulkutoimista. Jo ennen kokousta tiedetään, että yksimielistä päätöstä ei tällä kertaa synny. Siksi liittokansleri Angela Merkel saattaa joutua tekemään uransa päätteeksi harvinaisen poliittisen päätöksen, liittopäivät ja hallitus määräävät tartuntatautilain ja siihen tehtävien muutosten perusteella, mitä osavaltioiden pitää omissa koronatoimissaan jatkossa tehdä.
Kompromissipolitiikan tuhattaituri Angela Merkelille se on vaikea päätös. Saksan varsinaista exit-suunnitelmaa päästään todella tekemään vasta kun pandemian kolmas aalto on saatu kuriin, tehohoitotilanne hallintaan ja yli puolet saksalaisista rokotettua.
7:17
Katso myös: Saksalaisyrittäjät ovat koronakriisin kourissa – kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo, miten yrityksiä tuetaan Keski-Euroopassa.