Jääkiekon SM-liigakausi pyörähtää käyntiin tänään tiistaina. MTV Urheilun jääkiekkotoimittaja Ilari Savonen käy läpi kommentissaan sitä, mitä kaikkea uutta Liiga pitää sisällään, ja mitkä ovat suurimmat lähtökohdat alkavaan kauteen.
Myönnetään. Onhan se erikoista, kun syyskuun alussa kävelee iltasaikaan Helsingin kaduilla ja ilman lämpötila huitelee 20 asteen yläpuolella. Se, että vastaantuleva turisti on turvautunut t-paitaan ja shortseihin, ei edes herätä ajatusta siitä, että ollaanpas sitä nyt niin kesähessuna kuin olla ja saattaa. Ei, ei.
Täysin ilmaston mukainen ratkaisu.
Hetken päästä mieleen juolahtaa se, että ai niin joo, nythän se kiekkokausi alkaa.
Erikoisuuden tunne ei hälvene yhtään, kun avaa mobiililaitteen ja näkee sosiaalisessa mediassa kuvaa Jyväskylästä, missä paikallisen kiekkoseuran JYPin ja Oulun Kärppien harjoitusottelussa sumu leijuu kaukalon yllä, eikä maalivahti meinaa nähdä siniviivalta lähteviä laukauksia. Ja tuosta hetkestä ei ollut viikko siihen, kun sarjakausi lähtee liikkeelle samaisessa paikassa ja samaisessa hallissa.
Jätän nyt ihan suosiolla ilmastomuutokseen liittyvät analyysit ja pohdinnat asiantuntijoille eli meteorologeille. Lämmintä on ja se on fakta. Tämän kaiken keskellä jäähalli tuottaa itseasiassa hyvinkin riemastuttavan efektin eli viilennyksen. Suunnataan siis sinne.
Suomen 16:sta eri jäähallissa pyörähtää nyt käyntiin uudistunut SM-liiga. Itse sarja eli Liiga käyttää alkavalla kaudella juhlaväritystä 50-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi. Tuo seikka ei ole kuitenkaan se, mihin viitataan nyt ”uudistumisella”.
Kaikista merkittävin muutos tapahtuu numerosaralla. Olennainen luku on nyt 16.
SM-liiga ei ole enää 15 joukkueen sarja, vaan määrä kasvaa, kun Kiekko-Espoo liittyy mukaan karkeloihin. SM-liiga palaa väkiluvultaan Suomen toiseksi suurimpaan kuntaan eli satelliittimaiseen, kaupunkikollektiiviin Espooseen.
Kiekko-Espoo nousee ja nousi liigaan kabinetin kautta. Tämä tarkoitti käytännön tasolla sitä, että Kiekko-Espoo osti Liigalta (SM-liiga Oy:ltä) osakkeen, millä se sai pelipaikan Suomen jääkiekon pääsarjatasolle. Kiekko-Espoo ei noussut Liigaan urheiluvoitolla, sillä Mestiksen viime kauden mestari oli Iisalmen Pallokerho (IPK). Kiekko-Espoo täytti kuitenkin sekä urheilulliset sekä taloudelliset raamit, minkä myötä se hyväksyttiin hakemusprosessin jälkeen osakkaiden joukkoon.
Kiekko-Espoon mukaan liittyminen on alkavan kauden isoin mullistus, sillä mukaan tulee taho, johon liittyy historiaa ja painoarvoa. Nimenä Kiekko-Espoo nähtiin edellisen kerran SM-liigassa 1990-luvulla, ennen kuin siitä tehtiin Jussi Salonojan omistuksen alla Blues. Tämä muoviseksi mennyt mekastus päättyi konkurssiin, minkä jälkeen Espoossa palattiin juurille. Kiekko-Espoota lähdettiin viemään määrätietoisesti kohti liigaa, laittamalla ensin pohjat kuntoon.
Nyt se on Liigassa, missä se ei ole pelkästään selviytymässä. Espooseen on kasattu hyvin kilpailukykyinen joukkue tälle kaudelle. Kiekko-Espoon kohdalla pudotuspelipaikka ei ole pelkkä tavoite, vaan se on täyttä realismia. Sen pelaajapohja on yhdistelmä espoolaisuutta, nuorta voimaa sekä Liigan nykypäivän realiteetteja eli tiukoista raameista tulevia ulkomaalaisvahvistuksia. Tätä kombinaatiota ohjaa vuonna 2012 JYPin Suomen mestariksi valmentanut Jyrki Aho, joka palaa nyt Suomen kiekkokenttien äärelle penkin takana.
Liigan uusvanha vivahde on varsin helposti tavoitettavissa, sillä Kiekko-Espoo pelaa hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Ei tarvitse kuin hypätä metroon, suunnata kohti urheilupuistoa, kävellä pari sataa metriä ja tadaa, olet liiga-areenalla.
Alkavan kauden suurimpaan mullistukseen liittyy myös huoli, mihin on saatu jo jyrähdys:
SM-liigassa on liikaa joukkueita.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Kiekko-Espoo palaa Liigaan.
***
Tämä ei ole nyt mikään toimittajaretkun päähänpisto, vaan tuo on muun muassa liigajoukkueiden kapteenienemmistön näkökanta.
LUE: SM-liigassa liikaa joukkueita? Kapteeneilta räväkkä kannanotto
SM-liigassa oli jo viime vuosien aikana liikaa joukkueita, kun mukana oli 15 seuraa. Nyt ongelma vain pahenee, kun joukkuemäärä kasvaa.
Ongelman ydin on siinä, että suomalainen juniorikoneisto ei pysty vastaamaan kysyntään. Tämä tarkoittaa sitä, että koneisto ei pysty täyttämään 16 joukkueen tarpeita, minkä myötä eri seurat joutuvat turvautumaan ulkoistukseen eli muualta tulevaan voimaan.
Näitä pelaajia taas pitää hankkia markkinoilta, joissa on mukana tekijöitä Ruotsista, Sveitsistä, Saksasta, Tshekistä ja muualta Euroopasta. Tai puhumattakaan Pohjois-Amerikasta, missä NHL:n farmisarjan AHL:n sääntöjä muutettiin niin, että nykyään parhaille AHL-pelaajille maksetaan erittäin kilpailukykyistä palkkaa. Tämä sen kuin lisää kilpailutilannetta Euroopassa.
Entistä suurempi kysyntä (16 joukkuetta) johtaa yhä suurempaan vajeeseen. Ja sitä pitäisi paikata jollain tavalla. Jollain houkuttimilla, mitkä kotoisessa pohjolassa ovat kintaalla. Loppupeleissä tullaan kaikista suurimpaan määrittelevään tekijään eli rahaan.
Liigassa suurimmat seurat operoivat yli kolmen miljoonan, jopa melkein neljän miljoonan euron pelaajabudjeteilla. Pienimmät turvautuvat vaivaiseen 1,5 miljoonaan euroon.
Tämä näkyy osaltaan siinä, miksi Tampereen 13 000 katsojan Nokia Areenalla pelaavat Tappara ja Ilves sekä 33 miljoonan euron osakeyhtiötä pyörittävä Kärpät lähtevät sarjaan suurimpina suosikkeina.
Joskin täytyy mainita se, että tähän asetelmaan liittyy nyt paljon mielenkiintoa.
UUTINEN: Tässä ne ovat: SM-liigan pelaajabudjeteissa merkittäviä muutoksia – HIFK kiilaa kärkeen
Juttu jatkuu kuvan alla.
Tappara juhli viime keväänä mestaruutta kotiyleisönsä edessä Tampereella.
***
Liigassa viime vuosina yksi on ollut ylitse muiden, eli Tampereen Tappara. Kirvesrinnat ovat tällä hetkellä kolmen mestaruuden putkessa.
Tappara lähtee myös alkavaan liigakauteen ykkössuosikkina. Sen suurimmat uhkaajat ovat mainitut Kärpät ja Ilves sekä hyvin todennäköisesti myös Lukko ja ehkä mahdollisesti myös Pelicans ja KalPa.
9:52
Liigaviikko: Hurjien paineiden keskellä oleva Ville Peltonen tarvitsee voittoja heti – tässä ovat kärjen haastajat SM-liigassa
8:30
Liigaviikko: Karri Kivi teki merkittävän huomion Jyväskylässä – tämä nelikko kipuaa vaivoin SM-liigan pudotuspeleihin
6:37
Tämä nelikko jää hännille SM-liigassa – Karri Kivi ennakoi tulokasvalmentajalle vaikeita aikoja
Tapparan sekä toisen tamperelaisseuran Ilveksen asema kuitenkin horjuu, sillä molemmat joukkueet ovat kokeneet rajuja takaiskuja pelaajamarkkinoiden puolella. Tappara menetti muun muassa avainpelaajansa Christian Heljangon, pistetykin Anton Levtchin ja luottopuolustajat Veli-Matti Vittasmäen ja Valtteri Kemiläisen muualle.
Ilveksellä kato on käynyt erityisesti kärkiosastolta, kun Liigan viime kauden pistepörssivoittaja Oula Palve sekä maalitykit Jani Nyman ja Joona Ikonen siirtyivät eri osoitteisiin.
Erityisesti Ilves on nyt uuden äärellä, kun seuran luotsina aloittaa Pelicansin viime vuosien menestysvalmentaja Tommi Niemelä. Ilveksen pelaajamateriaali on varsin tasapaksu, eikä se säväytä millään tavalla.
Tapparassa on tiettyjä samoja piirteitä. Sillä on paljon hyviä pelaajia, mutta kysymysmerkit kääntyvät siihen, että ketkä nousevat aivan kirkkaimpien tähtien joukkoon? Eli löytyykö tamperelaisseuroista vuodenvarmoja tuloksentekijöitä tällä kaudella?
Liigan kaikista suurin musta hevonen on viime kevään pronssijoukkue Oulun Kärpät, joka on riehunut pelaajamarkkinoilla. Kärpät on tehnyt useita huippuhankintoja ja se lähtee kauteen erittäin nimivahvalla rosterilla.
Ilman yllätyksiä Kärpät haastaa tosissaan Tapparan ja kaikki muutkin runkosarjan voittotaistelussa. Kärpät on heti syksyllä isosti valokeilassa SM-liigan toisen ison uudistuksen myötä.
Nyt puhutaan tuomarilinjamuutoksesta.
***
SM-liiga urheilujohtajansa Jussi Markkasen johdolla pyrkii nyt kitkemään niin sanottua estopelaamista pois arjesta. SM-liiga aikoo puuttua kovalla kädellä kiekollisen ja kiekottoman pelaajan estämistilanteisiin sekä erinäköisiin sitomisiin.
Näillä muutoksilla Liiga toivoo, että peli nopeutuu ja että pelaajien taitotaso tulee paremmin näkyviin. Uusi tulkintalinja johtaa todennäköisesti siihen, että jäähyjen määrä lisääntyy merkittävällä tavalla erityisesti syksyllä.
Tämä taas johtaa siihen, että tarjolla on enemmän ylivoimaa ja erikoistilannepuolta. Tällä saralla muun muassa Kärpillä on kovat ässät hihassaan Liigan viime kauden maalikuninkaan Teemu Turusen ja sarjan toissa kauden maalipörssin voittajan Reid Gardinerin johdolla.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Teemu Turunen (kuvassa etualalla) voitti viime kaudella Liigan maalipörssin.
Liigan tuomarilinjamuutoksessa yksi mielenkiintoinen seurattava kohde kääntyy siihen, että kuinka kauan linjassa pysytään. Eli poimitaanko jäähyjä vain muutamalla kierroksella aiempaan verrattuna tiukemmalla syynillä vai pysyykö linja voimassa vielä loppusyksyn tai koko talven ajan?
Myös pelaajiston saralla Liigassa puhaltavat uudet tuulet, kun useat tähtipelaajat vaihtoivat kevään ja kesän aikana maisemaa. Niin sanotuista vanhoista nimistä vain harvat jäivät Liigaan.
Kärppien Teemu Turunen on lähtökohtaisesti alkavan liigakauden ykköstähti. Hänen kanssaan kirkkainta kärkeä on Ilveksen Eemeli Suomi, joka oli liigaseurojen kapteenien kyselyssä sarjan paras pelaaja.
LUE: Arvovaltainen raati linjasi: tässä on SM-liigan paras pelaaja – Marko Anttila kateellinen HIFK-tähdelle
Uusista nimistä mielenkiinto kohdistuu muun muassa KalPan pistenikkariin Patrick Curryyn, Pelicansin entiseen NHL-puolustajaan Wyatt Kalynukiin, Kiekko-Espoon kärkihyökkääjiin Cameron Hillisiin ja Peter Quennevilleen sekä Jukureiden maaliahneeseen hyökkääjään Max Ellisiin. Pelicansin kovaotteisen kanadalaispuolustajan Kalynukin lisäksi Kärppien kaksimetrissä jenkkimörössä Austin Rueschhoffissa ja Lukon isokokoisessa kanadalaispuolustajassa Alex Petersissä on aineksia nousta Liigan väriläiskien joukkoon.
Liigan valmennusosastolla on käynyt melkoinen kuhina viime kauden jäljiltä, kun 15 seurasta peräti kahdeksan vaihtoi valmentajaa. Uusissa pesteissään aloittavat Ilveksen Tommi Niemelä, Jukureiden Marko Tuomainen, JYPin Johan Pennerborn, Kiekko-Espoon Jyrki Aho, KooKoon Jouko Myrrä, Pelicansin Juhamatti Yli-Junnila, SaiPan Raimo Helminen, Sportin Juuso Hahl ja Ässien Jarno Pikkarainen.
Liigan kolmas iso uudistus liittyy sarjajärjestelmään. Tällä kaudella peräti 12 joukkuetta yltää pudotuspeleihin ja kaksi viimeisintä pelaavat oman karsintasarjansa siitä, että kumpi joukkueista joutuu taistelemaan sarjapaikastaan Mestiksen mestaria vastaan.
Liigan runkosarjan neljä parasta joukkuetta etenevät suoraan puolivälieriin. Muut neljännesvälieräjoukkueet ratkaistaan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella sijoille 5.–12. yltäneiden joukkueiden välillä.
Liigan runkosarjan viimeinen kierros pelataan 15. maaliskuuta. Tämän jälkeen käyntiin lähtee sekä ensimmäinen pudotuspelikierros että sijoille 15. ja 16. päätyneiden joukkueiden oma karsintasarja.
Kaikki pelit ovat nähtävillä MTV Katsomo -palvelussa.