Tässähän se meni taas päivä yli vuoden jatkuneita kilpailukykyneuvottelujen seuratessa. Viikon vitsi on hokema, että Suomi on tuloksellisen neuvottelukulttuurin maa. Höpöhöpö.
Teknologiateollisuus ja Metalli lopettivat neuvottelut keskiviikkona klo 17.15 ja jatkavat niitä torstaina.
Johdon käsistä livennyt PAM odottelee perjantaihin ja näkee päiväunia miljardin verokevennyksistä tämän (myös itse aiheuttamansa) sotkun päälle.
Keskusjärjestöherrat menivät Kesärantaan illalla ja uusi takaraja on perjantai, jos sekään.
Odotellaan.
Vuosihan tässä on vasta odoteltu.
Tässä lyhyessä kiistakirjoituksessa ei puututa enää yhteiskunta- ja kilpailukykysopimuksen kaikkiin mutkiin.
Nyt on aika todeta, että vuorollaan sekä ay-liikkeen edustajat, Etelärannan patruunat ja hallitus ovat munanneet itsensä.
Jos jollekiin hattua voi nostaa, niin julkisen sektorin edustajille ja työntekijöille. He ovat valmiita talkoisiin mm. lomia niistämällä. Metallin rautakourat olivat valmiita vuoden sopimukseen: eli vuoden kuluttua Suomen talouslama on Hakaniemen seppien mukaan siluvei.
Hohhoijaa.
Jos tästä joskus sopimus syntyy, niin arvatenkin ay-lordit, patruunat ja hallituksen komeljanttarit tulevat riviin kehumaan, että jälleen Suomi näytti miten toimiva sopimusyhteiskunta järjestää asiat.
Paitsi ettei näyttänyt - eikä näytä.
Vuosi on hukattu ja siihen ei taatusti olisi ollut varaa. Kyseessä on jo järjestelmän epäonnistuminen.
Kansa sen tajuaa, työmarkkinaorkesterin säkkipillinsoittajat eivät.
Saaga jatkuu, ikävä kyllä.
1:42
