SAK esitti torstaina vaihtoehtonsa Suomen kilpailukyvyn parantamiselle. Jos siinä on vielä jouston varaa, yhteiskuntasopimusruletti saattaa pyörähtää käyntiin uudelleen. Hallituksen pakkolakipelote voi hyvinkin toimia.
Maailma muuttuu nopeasti ja niin muuttuu myös poliittinen tilanne - kun sikseen tulee.
SAK on nyt esittänyt oman vaihtoehtonsa kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuoreeltaan monet tahot sanoivat, etteivät esitykset riitä. Paitsi yksi - tämä lausunto kannattaa panna merkille:
– Minä en lähde kommentoimaan sitä. On työmarkkinaosapuolten tehtävä löytää ratkaisu, joka korvaa hallituksen esityksen kokonaan tai osittain.
Näin sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ilmoitti odottavansa järjestöjen uutta esitystä maanantaille klo 16. Sen jälkeen hallitus kokoontuu ylimääräiseen istuntoon ja rupeaa sorvaamaan keskiviikon tiedonantoa.
Äkkivääriin lausuntoihin kannattaa juuri nyt suhtautua varovaisesti, sillä ne saattavat vanhentua parissa päivässä.
Jos kaikki olisi nyt EK:sta (tai Teknologiateollisuudesta) kiinni, SAK:n esityksen pohjalta sopua sorvattaisiin kynät sauhuten. Lupaus palkankorotusten nollalinjasta ja siirtymisestä Ruotsin malliin, jossa vientisektori määrää palkkatason, oli ainakin vielä hetki sitten työantajien märkä uni. Kun SAK on valmis vielä leikkaamaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta sata päivää, sopimuksen sovintoedellytysten sopimisesta alkaisi olla eväät kasassa. Paikallinen sopiminen etenisi samalla.
Yksi suuri mutta on julkinen sektori.
Riittääkö lomaviikon leikkaus? Ylityöleikkurihan poistuu pakkolakien myötä, jos sopuun päästään.
Joka tapauksessa nyt neuvotellaan taas. Viikonloppuna keskusjärjestöissä kampaviineriä kuluu, kun ratkaisua etsitään.
Työmarkkinaosapuolia ei juuri optimismista syytetä, joten yhtä arviota siitä, että sopimuksen syntymiseen on noin 40 prosentin mahdollisuus, voi pitää suorastaan riehakkaana.
Hallituksen uhkaus pakkolaista näyttää purevan. Lisäksi yhä useampi alkanee miettiä, millaisen maailmanlopun tunnelmiin ajaudutaan, ellei johonkin ratkaisuun nyt päästä.
Nyt on myös viimeiset hetket etsiä sellainen ratkaisu, jossa kaikkien kasvot säilyvät.
Hallituksellekin avautuu mahdollisuus vielä päästä helpoimman kautta. Pakkolakien läpivieminen eduskunnassa ei ole läpihuutojuttu ja hallituksessa nähdään jo painaisunia Vasemmistoliiton Annika Lapintien johtamasta perustuslakivaliokunnasta ja itsensä valtiosääntöaateliin nostaneista perustuslakivaliokunnan tohtoriasiantuntijoista, jotka osaavat tehdä yksinkertaisistakin asioista riittävän monimutkaisia, jotta asiantuntijapalkkioiden virta ei vain pääse sammahtamaan.
Eli:
Sopikaa nyt, piru vieköön, vielä kun on mahdollista.
Päästään kaikki helpommalla.
Ps 1.
Kutsuukohan EK eläkkeelle jääneen työmarkkinajohtajansa Lasse Laatusen joululounaalle? Epäillä sopii, sillä Aamulehden kolumnissaan Laatunen kävi jättämässä pahan hajun entiselle työmaalleen. Etelärannassa saatetaan epäillä, että kyseessä oli jopa SAK:n tilaustyö. Rakkaus mukaviin kolmi- tai kaksikantakantakorporaatioihin ei katoa näköjään eläkkeelläkään.
Ps. 2.
Neuvottelurauhan takaamiseksi SAK:n kannattaa sitoa AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen, Rakennusliiton varapj. Kyösti Suokas ja muutama PAM:n huutaja seinään kiinni kunnon pulteilla muutamaksi päiväksi, tämä vain vinkkinä todettakoon.