Kommentti: Tämän takia SM-liigassa voi jysähtää vielä iso jymypaukku – Tapparan orastava ongelma vain pahenee KalPan käsittelyssä

Etukäteen saattoi ajatella, että Pelicansin ja Kärppien sarjassa riittäisi väriä Kärppien tulikuumien huippuyksilöiden ja Pelicansin santapaperiosaston, sen Oulu-taustojen ja Ryan Laschin kaltaisten tähtien kautta.

Ehei.

Pelicans on vienyt isoa kuvaa ja Kärpät on törmännyt kärppäveskariin.

SM-liigan välierien todellinen draamanäytelmä on käyty aivan toisella suunnalla. Nimittäin Tampereella ja Kuopiossa.

Pari nopeaa esimerkkiä: viime lauantaina Kuopiossa KalPan 5–2-maalin hylkäys aiheutti parranpärinää. Tappara nousi kolmen maalin takaa rinnalle ja paineli vielä varsinaisella peliajalla johtoon. KalPa suli.

Tiistaina Tampereella Tappara näytti tulevan aivan kolmannen erän lopulla (59.57) tasoihin. Tuomarit hylkäsivät kuitenkin Valtteri Kemiläisen osuman, eikä tuomio muuttunut myöskään videotarkistuksen jälkeen.

Ja taas huudettiin.

Puheenaiheita on riittänyt. Kaiken lisäksi sarjan sisällä viritellään nyt jymypaukkua.

Kommentti jatkuu kuvan alla.

***

Ajattelin tiistaina Tampereella, että ”eihän tuota Tapparaa voi voittaa neljä kertaa viidestä”. Ajatus kömpi mieleen hetkellä, kun Tappara näytti ottavan isoa kuvaa haltuunsa.

Eli kun se osoitti, että sen peli on mennyt eteenpäin.

Nyt en ole lainkaan varma tuosta väitteestä.

Miksi? Siksi, koska Tapparan koko kauden suurin ongelma, eli ailahtelevuus, nousi taas nopeasti pinnalle.

Nykyään aina kun saapuu Tapparan kotiotteluihin Nokia Arenalle, mieleen tulevat kahden edelliskevään hetket. Suomen uudessa kiekkokeskuksessa todistettiin näytöksiä, joissa kotijoukkue rullasi menemään kuin viimeisen päälle kunnostettu lokomotiivi. Junat eivät rullanneet pelkästään jään alta vaan myös jään päältä.

Jussi Tapolan valmentama Tappara oli äärettömän vahva kollektiivi. Se pelasi tiiviinä rintamana sitä, mitä peli pyysi ja se oli jatkuvasti valmis reagoimaan.

Rytmit olivat tip top kunnossa, varsinkin jälkimmäisen kevään aikana. Tähän päälle taidokkaat yksilöt painoivat tulosta taululle.

Nyt jäljellä ovat enää nuo yksilöt, jotka huitovat sinne sun tänne.

Tappara lähti viime keväänä muutoksen tielle, kun se värväsi kaksinkertaisen maailmanmestarivalmentajan Rikard Grönborgin seuran uudeksi päävalmentajaksi. Ruotsalaisen Grönborgin johdolla Tappara on pelannut aggressiivista ja jatkuvaan prässäämiseen perustuvaa jääkiekkoa. Räväkkä tapa tuotti tulosta runkosarjassa, kun Tappara oli taas kerran ykkönen.

Ensimmäiset aidot kipuilumerkit näkyivät puolivälierissä TPS:ää vastaan. Tommi Miettisen luotsaama turkulaisryhmä lähti sarjaan altavastaajana, mutta se laittoi Tapparan koville.

Nyt Tappara on ollut jäljessä, kun KalPa on pystynyt kiekottelemaan sen paineen alta ulos. KalPa on tehnyt juuri sitä samaa, mitä se teki puolivälierissä Ilvestä vastaan.

Tappara pelasi runkosarjassa vauhtikiekkoa. Nyt se jää tuossa KalPan jalkoihin. Miksi?

Tähän on parikin syytä.

Kommentti jatkuu kuvan ja videon alla.

***

SM-liigan välierissä on vain yksi joukkue, joka operoi jatkavan valmentajan alaisuudessa. Tommi Niemelä luotsasi Pelicansia jo viime keväänä, kun pussinokat hävisivät finaaleissa Tapparalle.

Muiden luotsi on vaihtunut.

Tosin. KalPan kohdalla muutokset ovat jääneet paljon pienemmiksi kuin esimerkiksi Tapparalla. Aiemmin muun muassa Kärppien ja Nuorten Leijonien apuvalmentajana toiminut Petri Karjalainen on jatkanut Tommi Miettisen viitoittamalla tiellä.

KalPa pelaa yhä KalPan identiteetin mukaista jääkiekkoa. Eli se nojaa vahvaan kiekkokontrolliin, joka on ollut osa seuran identiteettiä jo vuosikymmenten ajan.

Karjalaisen KalPa pelaa entistä suoraviivaisempaa flow-lätkää, missä se hyödyntää joukkueen rivistöstä kumpuavaa luisteluvoimaa.

Tämän kanssa Tapparalla on ollut suuria vaikeuksia. Osa kirvesrinnoista on pysynyt varsin hyvin rytmissä mukana. Osa ei.

Kaikista suurimmissa vaikeuksissa ovat olleet kokeneet hyökkääjät Petri Kontiola ja Veli-Matti Savinainen, joilla jalka ei meinaa riittää. He ovat paikanneet puutteita pelinluvulla, mutta heidän kohdallaan painopiste on kääntynyt jatkuvalla syötöllä väärään suuntaan.

Tämä on turhauttanut. Erityisesti Savinaista.

38-vuotiaan hyökkääjän olisi pitänyt lentää pihalle lauantain Kuopion koitoksessa, kun hän täräytti voimakkaan poikittaisen mailan KalPan kiekottomaan hyökkääjään Aapeli Räsäseen. KalPa johti tuolla hetkellä peliä 4–2.

Tuomareiden pokka ei riittänyt ja Savinainen selvisi kakkosella.

Tappara nousi.

Tiistaina Tampereella Savinainen sai loistopaikan kolmannen erän loppuhetkillä, kun kiekko pomppi KalPan maalin tuntumassa. Savinaisen kääntö painui niukasti ohi, minkä jälkeen KalPan Jesper Mattila täräytti häneen voimakkaan iskun.

Normaalisti Savinainen olisi ottanut poikkarin vastaan, koska hän olisi tiedostanut tilanteen merkityksen. Nyt Savinainen alkoi miekkailemaan Mattilaa vastaan. Samaan aikaan Valtteri Kemiläinen painoi kiekon siniviivan tuntumasta pömpeliin.

Samainen kaksikko, eli Kemiläinen ja Savinainen olivat asialla, kun Tappara nousi viime kevään viidennessä finaaliottelussa loppuhetkillä tasoihin. Tuolloin Savinaisen hermokontrolli piti ja hän teki juuri niitä asioita, joiden takia häntä voi pitää liigatähtenä. Hän oli ytimessä ja ohjasi kiekon Pelicans-vahdin Jasper Patrikaisen selän taakse.

Nyt Savinaisen miekkailu johti maalin hylkäykseen, koska hän jäi KalPan maalivahdin Stefanos Lekkasin taakse. Ottelun toinen päätuomari Stefan Fonselius havaitsi tämän. Hän levitti kätensä lähes välittömästi sen jälkeen, kun kiekko oli painunut nuottaan.

Chepeau Fonseliukselle. Hän luki oikein tilannetta, eikä tuomiota tarvinnut muuttaa edes videotarkistuksen myötä.

Video kyseisestä tapauksesta näkyy jutun yläreunasta.

TAUSTA: Nyt puhuu tuomarivastaava: tämän takia Tapparan dramaattinen maali hylättiin – Rikard Grönborg täysin eri mieltä

Savinainen kruunasi iltansa seuranneessa aloituksessa, kun hän tempaisi aivan ylimitoitetun huitaisun KalPan hyökkääjän Andreas Okanyn alakäden tuntumaan. Muutama sentti ylöspäin ja Savinainen istuisi sarjan seuraavat vaiheet katsomon puolella.

Savinainen on voittanut urallaan kaiken (viisi Suomen mestaruutta, MM-kulta ja CHL-mestaruus), mutta näkeekö hänestä nyt sen, että korttitalo meinaa huojua? Näkee.

Kommentti jatkuu kuvan alla.

***

Tapparan kaikista suurin ongelma on se, että sen peli ailahtelee edelleen. Toisin kuin kahtena viime keväänä, Tapparan pelissä ei ole nyt samankaltaista jatkuvuutta. Sen peli ei ole riittävän toisteista.

Toisin on KalPalla. Petri Karjalaisen johtamat joukot pelaavat paljon paremmin organisoitua nopeatempoista vauhtikiekkoa, missä viisikko on koko ajan samalla sivulla. Tätä kautta KalPa saa herkemmin peliotetta haltuunsa.

Kaiken lisäksi KalPa pahentaa Tapparan ongelmia pitkillä hyökkäyspään hyökkäyspeleillä.

Siltikään Tapparaa ei voi jättää pois laskuista.

Tappara on äärimmäisen kliininen niillä hetkillä, kun pelejä ruvetaan ratkomaan. Tiistaina Tappara meinasi taas tulla taas kerran loppuhetkillä rinnalle, kun Kemiläinen painoi kiekon maaliin. Samaa kaavaa näkyi sarjan ensimmäisessä ja toisessa pelissä. Tai TPS-puolivälieräsarjan kuudennessa taistossa, missä Tapparan kultakypärä Anton Levtchi latasi tasoituksen ajassa 59.15.

Tätä toisteisuutta voi selittää voittamisen kulttuurilla. Tapparalla on yhä 11 viime kevään ja yhdeksän toissa kevään mestaripelaajaa riveissään. Vaikka päävalmentaja on vaihtunut, pohja on yhä olemassa.

Tapparan erikoistilannepelaaminen on erittäin lupaavalla tasolla. Sen ylivoima on jatkuvasti vaarallinen ja sen alivoima loistaa Christian Heljangon johdolla. Heljanko taistelee toukokuussa jopa Leijonien ykköstorjujan asemasta kevään MM-kisoissa. Hän on briljantti, ilta toisensa jälkeen.

Sen lisäksi Tapparalla on jo kaksi kiinnitystä KalPan yhtä vastaan. Todennäköisyydet ovat kirvesrintojen puolella.

Tilanne on hyvin kutkuttava. KalPa keräsi joukkonsa upealla tavalla kasaan lauantain häpeällisen sulamisen jälkeen. Nyt mielenkiintoinen seurattava kohde on se, että oppiko KalPa virheistään eli pystyykö se jatkossa pelaamaan fiksummin esimerkiksi kahden maalin johtoasemassa.

Itse peli on tuonut kuopiolaisille valtavasti uskoa ja luottoa. Kallaveden rannoille on syntynyt uhoa siitä, miten altavastaaja voi laittaa mestareita päähän. Hurmos sen kuin kasvaa.

Voi pojat mikä näytös Niiralassa perjantaina nähdäänkään.

Jos toisessa sarjassa Pelicans on vienyt Kärpiltä paukut pois, tässä sarjassa homma on yhä pahasti auki. Pitkässä juoksussa voisi uumoilla, että ison kuvan hallinnan kautta numerot kääntyvät KalPalle. Mutta Tappara on Tappara.

Mitä se ei voisi tehdä.