Useita päiviä jatkunut sähkön hintapiikki on jälleen muistutus siitä, että markkinat voivat heilahdella rajusti. Kuluttajalla on silti paremmat mahdollisuudet suojautua riskejä vastaan kuin vuosi sitten, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Joonas Turunen.
Viime perjantaina sähkön pörssihinta oli niin korkealla, että pienen sähkösaunan lämmittäminen tuli maksamaan noin 10-15 euroa tunnissa.
Korkeimmillaan sähkö maksoi 2,35 euroa kilowattitunnilta. Esimerkiksi omakotitalon sähkölämmityksen lasku nousi jopa yli sataan euroon päivässä.
Kyse oli poikkeuksellisesta hintapiikistä.
Pörssisähkön arvonlisäverollinen hinta on ollut viime kuukausina keskimäärin seitsemän senttiä kilowattitunnilta – eli sähkö oli hetken aikaa 30 kertaa kalliimpaa kuin tavallisesti. Maanantaina saman saunan lämmittäisi 50 sentillä ja talon noin 3-4 eurolla. Toki päälle tulevat vielä alueesta riippuvat siirtomaksut sekä sähkövero, mutta hintaero pysyy silti yhtä suurena.
Tiistaina helpottaa: Pörssisähkön käyttäjille on syytä vihdoin juhlaan – katso tiistain hinnat
Sähkö oli tosiaan hetkellisesti poskettoman kallista. Siitä oli ehkä paikallaan valittaa, mutta se on oikeastaan turhaa. Ennemmin kannattaisi pohtia, miten vastaavilta tilanteilta voisi suojautua jatkossa.
1:58
Näin suomalaiset säästivät sähköä pörssisähkön mustana perjantaina 5. tammikuuta
Moni ottaa nyt määräaikaisen sopimuksen – vaikka puoleksi vuodeksi
Suomalaisista on tullut viime vuosina yhä enemmän pörssisähkön kannattajia. Reilu vuosi sitten alle 15 prosentilla oli sähkön markkinahintaan perustuva pörssisähkösopimus, mutta tänä vuonna sellainen on ollut jo kolmanneksella kuluttajista.
Viime aikoina suunta on taas kääntynyt.
Energiayhtiö Helenin mukaan hiljattain suurin osa asiakkaista on valinnut määräaikaisen sopimuksen. Joukossa on myös ollut pörssisähköstä vaihtajia. Ehkä kyse on hintapiikin aiheuttamasta pelkokertoimesta, mutta taustalla on toinenkin syy.
Määräaikaiset sopimukset ovat edelleen yllättävän halpoja.
Energiaviraston hintavertailun mukaan kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen sai esimerkiksi Helsingissä alle yhdeksällä sentillä kilowattitunnilta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse sitoutua kovin pitkäksi aikaa, jos ei näin halua tehdä.
Kun vielä vuosi sitten oli tarjolla lähinnä pitkiä sopimuksia, ovat nyt lyhimmät määräaikaiset sähkösopimukset vain kuuden kuukauden pituisia. Hintaero pidempiin sopimuksiin on pari senttiä kilowattitunnilta.
Sähköfutuurien näkymä: Halvat hinnat jatkuvat
Sähköalalla oleellinen osa liiketoimintaa on sähkön ostaminen ja myyminen etukäteen. Tänään tuotetusta sähköstä valtaosa on jo lukittu tietyllä hinnalla aikaisemmin tehdyillä sopimuksilla.
Tätä mekanismia kutsutaan hinnan suojaamiseksi.
Esimerkiksi energiayhtiö Fortum kertoi jo lokakuussa myyneensä 65 prosenttia tämän vuoden tuotannosta hieman alle viidellä sentillä kilowattitunnilta. Hinta kuulostaa alhaiselta, mutta ylitarjonnan aikana sähkön hinta voi painua markkinoilla jopa negatiiviseksi.
Yleisesti voi sanoa, että päiväkohtaisista vaihteluista huolimatta markkinoilla ennakoidaan, että keskimääräiset hinnat pysyvät halpoina myös lähikuukausina. Markkinaodotuksista kertovia sähköfutuureja myytiin maanantaina esimerkiksi helmikuulle noin 80 euron hinnalla megawattitunnilta. Kesäkuun futuureista maksetaan reilut 40 euroa megawattitunnilta.
Karkeasti arvioiden tämä tarkoittaa, että helmikuun sähkön hinnaksi arvioidaan kahdeksan senttiä kilowattitunnilta ja kesäkuussa enää neljä senttiä. Sähköfutuurit eivät ole reagoineet viime päivien hintapiikkeihin, sillä sähkön tuotantokapasiteetti on kasvanut etenkin Olkiluodon uuden reaktorin myötä oleellisesti vuoden takaisesta. Siksi määräaikaisetkin sopimukset ovat edelleen melko halpoja.
Pörssisähkön käyttäjä voi puolestaan hyötyä alhaisista hinnoista, mutta tammikuun alun hintapiikit ovat mahdollisia jatkossakin.
On jokaisen kuluttajan oma päätös, haluaako niitä vastaan suojautua. Lisähinta on juuri nyt melko pieni.