Eduskunta hyväksyy tänään uudistetun lakkolain, joka muun muassa rajoittaa poliittisten lakkojen pituutta. SAK ei näillä näkymin ehdi enää järjestää pitkää, poliittista lakkoa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Uusi työrauhalainsäädäntö ei astu heti keskiviikkona voimaan, sillä prosessi vaatii vielä hallituksen ja tasavallan presidentin kuittaukset.
Todennäköisesti laki tulee voimaan kesäkuussa, ellei hallitus kiirehdi lakia voimaan jo toukokuun aikana.
Uudistettu laki typistää poliittisten lakkojen enimmäispituudeksi yhden vuorokauden.
Nykyisen lain mahdollistamille pitkille poliittisille lakoille jäisi näin ”vain” viikkojen aikaikkuna. Jos niitä edes halutaan enää järjestää.
Työmarkkinoita riivannut konfliktitila on ilmeisesti yhteisymmärryksessä päätetty viime viikkojen aikana jäädyttää keskustelujen alle.
Lue myös: Häkämies STT:lle: Seuraava hallitus tuskin kumoaa nykyhallituksen työmarkkinauudistuksia
Työministeri Arto Satonen (kok.) ja SAK:n johto ovat tavanneet ja keskustelleet viime viikkoina erityisesti paikallisesta sopimisesta sekä vientivetoisesta palkkamallista. Keskustelujen tuloksista ei ole julkisuuteen hiiskuttu. Ainakin aluksi osapuolten näkemykset olivat kaukana toisistaan.
SAK:sta ei saatu kommenttia siitä, minkälaisia keskusteluja yhä käydään. Jos niitä edes tosissaan käydään.
Työministeri Satosen esikunnasta viestitetään, että ”keskusteluja ja tapaamisia on ollut ja lisäksi työryhmissä tavataan aktiivisesti viikoittain”.
– Ei ole aikataulutettu seuraavaa (tapaamista), mutta jatkuvasti ollaan yhteyksissä sidosryhmien kanssa asiakysymyksistä. Myös kahdenvälisesti työryhmien ulkopuolella, ministerin esikunnasta kuvaillaan tilannetta.
Ainakin toistaiseksi palkansaajajärjestöt ovat kokeneet, ettei lakihankkeiden työryhmissä saada aikaan ay-liikettä miellyttäviä muutoksia. Hallitus pitää kiinni hallitusohjelman suurista linjoista, jotka ovat puolestaan työnantajien mieleen.
Tuleeko lakkoja vai tyytyykö SAK tilanteeseen?
SAK:n hallitus on seuraavaksi koolla maanantaina 13. toukokuuta. Tuolloin on mahdollista tehdä päätöksiä uusista, poliittisista työtaistelutoimista tai jättää ne tekemättä.
Ensi maanantaina SAK:n johto arvioi, mitä keskustelemalla on saatu aikaan.
Onko esimerkiksi luottamusmiesten asemaan saatu parannuksia siten, että paikallisesta sopimisesta on saatu kompromissi aikaan? Voiko SAK palata neuvotteluihin vientivetoisesta palkkamallista?
Todennäköisesti SAK joutuu tyytymään laihoihin tuloksiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole taipunut edes lakkojen alla myönnytyksiin. Miksi myönnytyksiä tehtäisiin nyt, kun ay-liikkeen lakkoaseesta saadaan kohta terä pois?
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi viikonloppuna MTV:n Uutisextrassa, ettei aitoa neuvottelua ole edes käyty. Aalto on myös SAK:n hallituksen jäsen.
– Minun tietojeni mukaan ei ole käyty minkäänlaisia neuvotteluja. Tosiaan maan hallituksen toimesta ilmoitettiin, kun toimet olivat päällä, että toimien aikana ei neuvotteluja tai keskusteluja käydä vaan sitten, kun ne ovat loppuneet. Ja vaikka niitä (lakkoja) ei ole päällä, ei kuitenkaan mitään neuvotteluja ole käynnistetty, Aalto harmitteli Uutisextrassa.
Lue myös: SAK:lta ei lakkoilmoituksia
Keskustelut SAK:n ja työministerin välillä ovat näiden puheiden perusteella jääneet teatteriksi, jolla on pelattu aikaa siihen, että lakkolait on saatu eduskunnassa käsiteltyä.
SAK on joutunut tyytymään tähän, kun se ei nykyhallituksen aikana saa suuria muutoksia läpi lakkoilemalla tai keskustelemalla.
Työmarkkinoiden konflikti kuumenee kuitenkin taas viimeistään ensi talvena, kun seuraavien työehtosopimus-neuvotteluiden ratkaisuvaiheet lähestyvät. Palkansaajien ammattiliitot yrittävät rahastaa hallituksen työmarkkinauudistukset työnantajilta, mikä johtanee lihaviin riitoihin, ehkä myös lakkoihin.
Hetkeksi jäädytetty konflikti ei ole ohi vielä pitkään aikaan.