Yhdysvaltojen yhä todennäköisemmältä näyttävä lähtö Ukrainasta pelottaa Eurooppaa itsekkäistä syistä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Euroopassa on unohdettu, että Yhdysvallat on aina ollut itsekäs suurvalta.
Näin sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Tämä unohdus osaltaan selittää sitä, miksi Eurooppa on "paniikissa", kun Yhdysvallat on hylkäämässä Ukrainan ja lykkäämässä vastuuta Euroopan puolustuksesta Euroopalle.
Ovatpa jotkut, kuten europarlamentaarikko Katri Kulmuni (kesk.), jo ehtineet kuvailla Yhdysvaltoja Venäjän liittolaiseksikin.
Päätelmät ovat koventuneet sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump valheellisesti syytti Ukrainaa sodan aloittamisesta.
Ukrainan oman onnensa tai Euroopan tuen varaan jättäminen ei kuitenkaan tee Yhdysvalloista ja Venäjästä automaattisesti liittolaisia.
Yhdysvallat on aiemminkin hylännyt tuestaan riippuvaisen kumppaninsa kesken sodan ilman, että se on liittoutunut vastapuolen kanssa.
Tunnetuimmat katastrofaaliset vetäytymiset tapahtuivat Vietnamista vuonna 1973 ja Afganistanista vuonna 2021.
Ei Yhdysvaloista tullut Pohjois-Vietnamin ja Talibanin liittolaista tai edes tukijaa.
Yhdysvallat oli sotilaallisesti sitoutuneempi sekä Etelä-Vietnamin että Afganistanin hallintoon kuin Ukrainaan.
Valkoinen talo kävi käytännössä täysimittaista sotaa Vietnamissa ja Afganistanissakin taisteli noin 100 000 amerikkalaista.
Molemmat pitkiksi venyneet konfliktit päättyivät Yhdysvaltojen kannalta nolosti ja ilman Pentagonin tukea jääneiden hallintojen näkökulmasta täydelliseen tappioon.
Etelä-Vietnamin hallinto kaatui huhtikuussa 1975 vain kaksi vuotta Yhdysvaltojen asevoimien lähtemisen jälkeen.
Afganistanin läpilaho johto ei kestänyt sitäkään vähää, vaan Taleban marssi pääkaupunki Kabuliin elokuussa 2021.
On vaikea nähdä, että Ukrainalle kävisi yhtä surkeasti, vaikka se Venäjän presidentti Vladimir Putinin päiväuni olisikin.
Ukraina on aivan eri tavalla itsenäinen toimija ja presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnolla on reilusti kannatusta, vaikka presidentti Trump muuta väittikin.
Sekä Etelä-Vietnam että ensimmäisen Taleban-hallinnon jälkeinen Afganistan olivat pystyssä melkeinpä vain, koska Yhdysvaltojen dollarit ja sotilasmahti kannattelivat niitä.
Eurooppa pelkää
Yhdysvaltojen vinkkelistä tapauksissa on tärkeitä yhtäläisyyksiä.
Sodat ovat kalliita ja liian pitkään jatkuessaan Yhdysvaltojen kaltainen suurvaltakin voi todeta laskujen olevan hyötyjä suurempia.
Jokainen mainituista sodista on myös ollut Yhdysvalloissa ennemmin tai myöhemmin epäsuosittu.
Ukrainan tukemisen suosio ei toki ole samanlaisissa pohjaluvuissa kuin Vietnamissa taisteleminen, mutta kalliin aseavun lopettamiselle on Yhdysvalloissa merkittävää tukea ja se on ollut pitkään kasvussa.
Euroopasta katsottuna nyt näkyvissä oleva Yhdysvaltojen katoaminen Ukrainan selän takaa tietysti tuntuu aivan erilaiselta kuin moni muu vastaava tapaus.
Hiekkainen Afganistan ja viidakkoinen Vietnam olivat sillä tavalla mukavan loitolla, ettei niitä tarvinnut hirveästi miettiä.
Solidaarisuutta ja sympatiaa on voitu tarjoilla ja erityisesti Afganistanin naisten kohtalo on karmea, joskin paljolti jo otsikoistakin kadonnut ongelma.
Suomi on Venäjän pienenä naapurimaana kokenut Ukrainan asian omakseen erityisellä tavalla. Jo Keski- ja Länsi-Euroopassa tilanne on osin erilainen.
Silti aika harvassa olivat ne, jotka Suomen liittyessä Natoon muistuttivat Yhdysvaltojen valheista Irakiin hyökätessä, Afganistanin brutaalien johtajien tukemisesta tai hirmuteoista Vietnamissa.
Pääasia oli, että nyt emme koskaan olisi enää yksin.
Yhdysvaltojen aiemmat vetäytymiset eivät ole ravistelleet Eurooppaa, koska ne ovat tapahtuneet kaukana.
Euroopassa uskottiin, että Eurooppa olisi Yhdysvaltojen näkökulmasta eri asia.
Tuo usko kannatti, koska sen avulla pystyi nukkumaan paremmin, tekemään vähemmän ja käyttämään rahat johonkin muuhun kuin asevoimiin.
Yhdysvaltojen yhä todennäköisemmältä näyttävä lähtö Ukrainasta pelottaa, koska se pakottaa kyseenalaistamaan amerikkalaisten asevoimien tarjoaman turvan pysyvyyden.
Pelkoa vahvistavat amerikkalaisjohdon puheet, jotka ikävästi vihjaavat, että Euroopan pitäisi kasvaa aikuiseksi ja kantaa lisää vastuuta itsestään.
Euroopan olisi syytä painaa mieleensä, että Yhdysvallat on aina ollut itsekäs suurvalta.
Kuten suurvalloilla kaikkialla ja kaikkina aikoina on ollut tapana.