Lännen tuki Ukrainalle murenee – samaan aikaan Putinille virtaa Pohjois-Koreasta valtavia määriä tykistön kranaatteja

Tällä hetkellä Ukrainan tulevaisuus on isosti tapetilla: Lännen vankkumaton tuki on murentunut ja sotaa käyvälle maalle annettava tuki on sakkaantunut.  

Katso yllä olevalta videolta, miten Unkari ja Yhdysvallat kipuilevat Ukrainalle annettavan tuen kanssa. 

Samaan aikaan Venäjä vahvistaa aseellista voimaansa hankkimalla aseita muun muassa Iranista ja Pohjois-Koreasta. Lännen antama tuki Ukrainalle näyttäytyy yhä surkeammassa valossa, kun sitä verrataan Pohjois-Korean antamalle tuelle Venäjälle.

– Venäjä on saanut Pohjois-Korealta enemmän tykistökranaatteja kuin mitä Eurooppa on pystynyt Ukrainalle antamaan, sotatieteilijä Ilmari Käihkö antaa esimerkkinä. 

Lue myös kommentti Zelenskyillä sodan vaikeimmat neuvottelut – USA:n republikaanien äärilaita päättää Ukrainan tulevaisuudesta

Lue myös: Suomi yli kaksinkertaistaa ampumatarvikkeiden tuotannon: "Mahdollistaa Ukrainan tukemisen 2030-luvulle saakka"

Kyse ei ole vain annettavan tuen määrästä vaan myös sen laadusta. 

Sodan alusta alkaen läntiset maat ovat punninneet riskejä, joita Ukrainan tukemiseen liittyy, ja punninta näkyy konkreettisesti niissä asejärjestelmissä, joita Ukrainaan on sodan aikana annettu. 

Toisessa vaakakupissa on Käihkön mukaan pelko Venäjän suututtamisesta ja sodan mahdollisesta eskalaatiosta. 

– Esimerkiksi nämä pitkän kantaman ohjukset. Ei ehkä ole luotettu siihen, että Ukraina ei hyökkäisi niillä Venäjän maaperälle, mitä pidetään edelleen eräänlaisena punaisena linjana. 

Toisaalta kaikkein parhaimpia aseita ei kannata antaa Ukrainaan siltä varalta, että tulisikin puolustaa omaa isänmaataan.

– Samaan aikaan voidaan sanoa, että nyt ollaan tässä tilanteessa osittain siksi, kun on ollut pidäkkeitä, eikä länsi ole ollut valmis ottamaan riskejä. 

Lue myös: Väsyikö Yhdysvallat Ukrainan tukemiseen? Risto E.J. Penttilä: "Hätä on todellinen"

Lue myös: Häkkänen: Lännen puolustusteollisuus on avain Ukrainan tukemisessa

Apu sakkaa, mutta mikä on tilanne taistelurintamalla?

Jos länsimaiden tuki Ukrainalle tyrehtyy kokonaan, Venäjän voitto on taattu, sillä epätasapaino suuren diktatuurin Venäjän ja suurin piirtein maantieteellisesti Ranskan kokoisen Ukrainan välillä on suuri. 

Sotaa ei kuitenkaan ole voitettu tai hävitty kummankaan sodan osapuolen osalta. Asiantuntijat näkevät, ettei Venäjä ole onnistunut ottamaan Ukrainasta niskalenkkiä, ainakaan toistaiseksi.

Venäjä on tosin kiihdyttänyt iskujaan Ukrainassa viime aikoina. Iskujen taustalla on kokoomuksen kansanedustajan, entisen pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Toverin mukaan vaalinäytelmä, jolla Putin pyrkii esittelemään itsensä vahvana Venäjän kansalaisille.  

– Venäjä haluaa saada propagandavoittoja, jolloin se uhraa lisää jalkaväkeä Ukrainan konekiväärituleen, jos saataisiin joku kaupunki vallattua, Toveri tokaisee.

Puolustusvoimain entinen komentaja, nykyinen Kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg puolestaan muistuttaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen sotarintama on noin 800 kilometrin mittainen. Pienenpienet onnistumiset siellä tai täällä eivät välttämättä vaikuta suuresti sodan kokonaiskuvaan. 

– Vaikka kumpi tahansa saisi läpimurtoja, yksi tai kaksi läpimurtoa ei sotaa ratkaise, kun rintama on niin pitkä. Kyllä siinä työtä riittää, Lindberg sanoo. 

Lue myös: "Ruumiita puiden latvoissa ja oksissa seivästyneinä" – MTV:n sotakirjeenvaihtaja muistelee näkyä, joka oli kuin toisesta maailmasta

"Siellä on miljoona miestä aseissa"

Tällä hetkellä tilanne onkin pysytellyt staattisena ja taisteluja käydään pitkin rintamaa.

– Venäjä on rakentanut itselleen staattiset puolustuslinjat. Nehän ovat vähän kuin I:n maailmansodan kaivannoissa, ja sotilaat kyyristelevät miinakenttien takana.

– Voi kysyä, näyttääkö toiminta siltä, että tekemällä noin siellä oltaisiin saavuttamassa jotain yllätysvoittoa? Ei se ihan siltä näytä, Lindberg pohtii. 

Venäjän hyökkäyssotaa tiiviisti seuranneet Toveri ja Käihkö molemmat muistuttavat, että Ukraina ei ole vielä käyttänyt kaikkia pelikorttejaan. Millaiset pelikortit Ukrainalla on käsissään, se riippuu paljolti lännen antamasta tuesta. 

Julkisesti maa valittelee, ettei sillä ole rekrytoida tai laittaa lisää joukkoja rintamalle.

– Siellä on miljoona miestä aseissa – ja kyllä heillä on vielä resursseja käyttämättä, Toveri laskeskelee.

– Tosiasia on, että jatkosodan huippuaikana 16 prosenttia suomalaisista palveli Puolustusvoimissa. Jos Ukraina pääsee edes puoleen siitä, se pystyisi tuplaamaan asevoimansa koon kevyesti, Toveri vertaa. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Ensi kevät voi olla ratkaiseva

Asiantuntijoiden arvion mukaan taisteluja tullaan käymään talvellakin, mutta mitään pikavoittoja on tuskin näköpiirissä.

Venäjä mitä luultavimmin kohdistaa iskujaan Ukrainan siviili-infrastruktuuriin ja etenkin energialaitoksiin tehdäkseen Ukrainan tilanteen mahdollisimman keljuksi talvisissa olosuhteissa. 

– Kun kevät tulee, nähdään, mihin tämä taas taipuu, koska ukrainalaisetkin varautuvat siihen. 

– Ukraina lepuuttaa, täydentää ja kouluttaa joukkojaan, jotta ne olisivat keväällä taas valmiita isompiin operaatioihin. 

Ensi kevät voi olla hyvin ratkaiseva. Etenkin, jos lännen antama tuki Ukrainalle on yhtä surkeissa kantimissa kuin tällä hetkellä.

– Jos trendi on tämä, että lännen tuki hiipuu, kyllä viimeistään vuonna 2025 ollaan siinä tilanteessa, että Ukraina on pakotettu neuvottelemaan rauhasta. 

Lue myös: Ilmari Käihkö: Viime talvena Ukrainalla kävi onni – toistuuko sama nyt?

Tätä "rauha" voisi käytännössä tarkoittaa

Käytännössä tämä tilanne tarkoittaisi sitä, että Venäjä saisi haluamansa väsytysvoiton ja liittäisi laittomasti miehittämänsä alueet Venäjään.

Tällainen lopputulema olisi Toverin mukaan helppo myydä venäläiselle kansalle voittona maan helmikuussa 2022 aloittamassa ”erikoisoperaatiossa”.

Tilanne olisi paitsi Ukrainan, myös koko lännen osalta huono. Toverin mukaan voitto voimaannuttaisi presidentti Vladimir Putinia ja hänen mahdollisia seuraajiaan. Venäjän näkemys siitä, että maailmassa vallitsee vahvimman laki, voimistuisi. 

– Ei tarvitse kuin uhrata pari sataa tuhatta reserviläistä, jatkaa sotaa pari vuotta ja selkärangaton länsi antaa aina periksi. 

– Minkä takia sitä [sotaa] ei tehtäisi uudestaan ja testattaisiin, mikä lännen kestokyky on, Toveri pohtii Venäjän strategiaa.