Kommentti: Vain taivas on rajana, Leijonat!

RAPORTTI: Anton Lundell -show! Leijonat kaatoi Saksan 19-vuotiaan tähtihyökkääjän säkenöivillä suorituksilla

Jalkapallossa Saksan mahtia ei tarvitsisi sen enempää avata. Ensin pelataan 90 minuuttia ja lopulta Saksa voittaa, sanonta kuuluu.

Jääkiekossa IIHF (kansainvälinen liitto) on pyrkinyt pönkittämään lajin asemaa 83 miljoonan asukkaan markkina-alueella. Jääkiekolle on haluttu kaapata tilaa eurokuvat silmissä vilkkuen.

Saksa on väläytellyt kansainvälisen jääkiekkoilun huipulla, muun muassa vuoden 2018 talviolympialaisissa (toinen). Silti pidemmän linjan mielikuvissa se on ollut korkeintaan keskikastiin lukeutuva työläs maa, joka on aina taipunut viimeistään puolivälierävaiheessa.

Kirkas nousu huipulle on ottanut aikansa. Siksi Saksan jääkiekkoilullista vaarallisuutta on joutunut joka kerta selittelemään. Jos etukäteen olisi sanonut, että Saksa on ennakkosuosikki lauantain Suomi-otteluun, olisi väitteen laukojaa joutunut kyseenalaistamaan. Koska, ”eihän se nyt niin voi olla”.

Saksan jääkiekkoilussa terävin kärkiosaaminen on vielä kapeampaa esimerkiksi Suomeen verrattuna, vaikka sen ykköstähti Leon Draisaitl onkin yksi maailman parhaista jääkiekkoilijoista. Suomi päihittää A-luokan pelaajamateriaalilla Saksan – ainakin vielä.

Näissä kisoissa tilanne on toinen. Kun Suomi ei saanut läheskään parhaita pelaajia mukaansa, Saksa kömpi lähelle. Sen eurooppalainen materiaali ei ole kaukana Suomen vastaavasta. Siihen päälle kun yhdistettään huippuvalmennus Toni Söderholmin ja HIFK:n tulevan päävalmentajan Ville Peltosen johdolla, päästään asetelmaan, jossa Suomen ennakkosuosikin roolia saattoi aidosti kyseenalaistaa.

Suomelta vaadittiin parasta.

Jälleen kerran ensimmäinen erä osoitti sen, että Leijonat on saanut vietyä peliään eteenpäin. Suomi söi Saksan hyvyyden ja sai mustapaidat näyttämään uneliaalta ryhmältä. Toivotut elementit; paineen alla avaaminen, vaihtorytmitys, kahden miehen maalille ajo ja kaksikamppailukovuus olivat taas astetta parempaa luokkaa.

Leijonien keskialueen träp oli suoranaista myrkkyä Saksalle. Se ei ollut limainen, se oli ilkeä ja inhottava. Kahden erän aikana Saksa ei pystynyt luomaan käytännössä yhtään A-luokan tekopaikkaa. Ainutkin osuma oli Jussi Olkinuoralta karmiva imurointi.

Summaus: Leijonien paketti on enemmän kuin kunnossa.

Siitä puuttuu vain yksi elementti: kliinisyys.

Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen rakentaa pakettia kuntoon puolivälieriä varten. Hän tietää, ettei Suomen tarvitse lyödä ilotulitusta pöytään joka ikiseen alkulohkon otteluun. Tarpeeksi pisteitä jatkopaikkaa varten ja kaikki keskittyminen oman pelin kehittämiseen.

Isossa kuvassa se saattaa näkyä tietynlaisena käsijarruna. Kaiken takana on kärsivällisyys ja maltti. Ja luotto omaan juttuun.

Niiden avulla Suomi kaatoi myös Saksan, mikä on kova osoitus Leijonien nykykunnosta.

Ja potentiaalista.

Kun pohja on kunnossa, sen päälle voi rakentaa luovuudella ja juonikkuudella upean taideteoksen.

Niin kuin lauantaina kävi. Anton Lundellin ja Arttu Ruotsalaisen luovuus ja isojen hetkien kylmäpäisyys takasivat voiton.

Ruotsalaisen viimeistelemä voittomaali näkyy jutun yläreunan videolta.

Vain taivas on rajana, Leijonat.