Suomi hävisi finaalin Yhdysvalloille jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, kun USA oli parempi jatkoajalla lukemin 4–3. Suomi viritteli melkoista jymypaukkua, joka mureni katkeralla tavalla. Suomen turnaussuorituksesta on syytä jakaa kehuja kritisoidun tahon suuntaan, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.
RAPORTTI: Suomi jäi hopealle – katkera pettymys MM-finaalissa
LUE MYÖS: Suomen tähtivahdilta karu toteamus MM-finaalista: "Kaikki varmaan tiesi"
Turnaukseen lähdettäessä Suomen joukkue herätti ristiriitaisia tunteita. Mukaan valittiin useita sellaisia pelaajia, jotka olivat antaneet syksyn aikana hyvin positiivisia näyttöjä SM-liigan puolella. Näistä esimerkkejä olivat muun muassa Kiekko-Espoon maalilla vakuuttanut Petteri Rimpinen, Tapparassa loistokkaasti esiintynyt Benjamin Rautiainen ja HPK:ssa itseluottamuksensa löytänyt Jesse Kiiskinen.
Silti Suomen joukkueessa näkyi myös ilmiö, minkä on pesiytynyt taas viime aikoina Suomi-kiekkoon. Aivan huippu- ja kärkiluokan lupaukset loistivat poissalollaan. Konsta Heleniuksen saattaa laskea hyvin kelvolliseksi lupaukseksi, samoin Emil Hemmingin ja Jesse Kiiskisen, mutta heidän jälkeensä tulee jo heittoa vastaan.
Suomi ei kuulunut missään nimessä nuorten MM-kisojen mestarisuosikkien joukkoon. Materiaaliero oli merkittävä muun muassa Kanadaan ja USA:han nähden. Jopa puolivälierissä Slovakialla oli kovempia talentteja kuin Suomella.
Nuorten Leijonien elintärkeä lääke löytyi perisuomalaiselta puolelta.
***
Lauri Mikkola nimitettiin Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi kesällä 2023. Hän oli yllätysvalinta, sillä Mikkola oli ehtinyt valmentaa SM-liigassa vain Kärppiä hieman yli puolen kauden ajan. Hän sai kenkää, kun Lauri Marjamäki vapautui Jokereista ja Kärpät päätti ravistella rivejään aivan runkosarjan loppuvaiheilla.
Epäilykset vain kasvoivat, kun Nuorten Leijonien joukkue rimpuili erinäköisten ongelmien keskellä viime vuonna Göteborgissa. Suomen kannalta turnaus päättyi karmivalla tavalla, kun se johti pronssiottelua Tshekkiä vastaan vielä kolmannessa erässä 5–2. Tshekki shokeerasi Suomea nousten lyhyessä ajassa 8–5-voittoon.
Suomen Jääkiekkoliitto yllätti toistamiseen, kun se teki kaiken kritiikin keskellä jatkosopimuksen Mikkolan kanssa.
Nyt tämän päätöksen voi ymmärtää jo paljon paremmin.
Kommentti jatkuu kuvan alla.
Urallaan kahdeksan Suomen mestaruutta voittaneen Ilkka Mikkolan veli Lauri teki Nuorten Leijonien turnausprosessin aikana erittäin fiksuja liikkeitä. Kun Suomen tekemistä katseli, saattoi havaita, että Mikkola antoi huomattavasti vastuuta hänen ympärillään olleelle valmennusjohdolle.
Suomen joukkueen pelillinen rakenne vahvistui erityisesti USA-alkusarjavoiton yhteydessä. Peliin tuli osaltaan myös KalPasta tuttuja rytmejä, mistä saattoi päätellä, että apuvalmentaja Sami Tervonen (KalPan apuvalmentaja) pääsi vaikuttamaan pelillisen prosessin edistymiseen.
Kimmo Kuhta (HIFK:n apuvalmentaja) teki puolestaan Suomen ylivoimaan erittäin fiksuja liikkeitä ja vahvisti sitä vielä pudotuspelivaiheen puolella. Kuhta ei pelännyt tehdä muutoksia, vaan hän roolitti ylivoimaa kokemusten ja tarpeiden kautta.
Kuhtakaan ei voinut mitään sille, että Suomelta ei löytynyt riittävää kiekollista rohkeutta USA-finaalipelin jatkoajalla.
Muista apuvalmentajista Markus Korhonen teki erinomaista työtä Suomen tulikuuman veräjänvartijan Petteri Rimpisen kanssa. Rimpinen oli koko turnauksen ajan kuin jääkarhu Suomen tolppien välissä. Rauhallinen, mutta tarpeen tulleen sähäkän ärhäkkä. Eli kuin ”karhu Korhonen” konsanaan.
Rimpinen oli koko Suomen turnausprojektin tärkein hahmo. Hänen loisto-otteensa toivat Suomen peräpäähän luottoa ja varmuutta, minkä myötä pelirohkeus alkoi kummuta koko joukkueen puolelle. Tämä taas edisti kokonaisuuden kehittymistä.
LISÄÄ: Lauri Mikkola antoi lämpimän tunnustuksen Nuorten Leijonien tähdelle – "Huikea"
Suomen joukkueesta tuli kollektiivia suurempi.
Jo alkulohkossa saattoi hämmästellä, kun Suomi laittoi Yhdysvaltojen nipun istumaan. Jenkkien selkeä taitoetu ei meinannut näkyä missään, kun Suomi dominoi kenttätapahtumia.
Sama meno jatkui myös MM-finaalin alkupuoliskolla. Sinipaitainen USA jäi ihmettelemään, kun Suomi vyörytti hyökkäyksiä päätyyn ja laittoi vastustajansa epämukavuusalueelle. USA:n lahjakkaat pelaajat eivät ole tottuneet pyörimään puolustusalueella pitkien jaksojen ajan. Se ajoi sinipaidat ongelmien tielle.
LUE JA KATSO MYÖS: Jenkkitähdellä kyseenalainen temppu MM-finaalissa
Suomi pelasi parhaimmillaan loistavaa jääkiekkoa tiiviillä viisikolla. Siitä iso hatunnosto pitää antaa Mikkolan johtaman valmennuksen suuntaan.
Kommentti jatkuu kuvan alla.
***
Missä tahansa pallopelin nopeatempoisessa turnauksessa fakta on se, että matkan aikana eniten kehittyvä joukkue on vahvoilla. Suomi oli tämän turnauksen paras joukkue, jos miettii sitä, kuinka paljon osaamista siitä saatiin irti.
Jo etukäteen oli selvää, että USA:n piti voittaa sunnuntain finaali, jos asiaa tarkasteli pelkästään taito- ja nopeuskapasiteetin kautta.
Ratkaiseva ero tuli lopulta realiteettien kautta. Suomen joukkueen jalka ei enää kantanut nopeatempoisen finaalin edetessä ja USA otti valtikkaa haltuunsa. Väistämätön tapahtui, kun jenkit nousivat kahden maalin takaa tasoihin ja jatkoajalla voittoon.
Suomi oli sitkeä ja sillä oli omat paikkansa jatkoajalla. Pomppu toiseen suuntaan ja Suomi juhlisi nyt yllätysmestaruutta.
LUE MYÖS: USA:n kapteeni kohautti Suomi-ottelussa – sai melkoisen tunnustuksen MM-finaalin jälkeen
Se, että Nuoret Leijonat ylsivät finaaliin asti Ottawassa, on kova suoritus koko joukkueelta ja sen valmennukselta. Turnaus antoi kuitenkin muistutuksia siitä, että mihin suuntaan Suomi-kiekko on menossa.
On entistä vaikeampaa pärjätä kansainvälisellä tasolla, kun Suomi antaa materiaalissa merkittävää tasoitusta muille. Tämän turnauksen hopeamitalit napattiin yhteistyöjääkiekolla, joka nousi kantavaksi voimaksi ja Petteri Rimpisen huipputorjuntojen avulla. Edes nuokaan elementit eivät kantaneet kultajuhliin asti.
Suomessa on tiukan tarkistelun paikka. Jääkiekko kallistuu ja siitä meinaa tulla pelkän elitistön laji. Löytyykö yhä kapeammasta pohjasta riittäviä huipputalentteja, jotta Suomi pysyy jääkiekon suurmaana?
Uhkaavalta näyttää.