Oikeistopopulisteja ei enää pysäytetä sillä, että heiltä kielletään pääsy EU-partiolaisten hiekkalaatikoille. Pikemminkin se vain vahvistaa valeuutisilla luotua käsitystä ylimielisestä eliitistä, joka liehittelee maahanmuuttajia ja haluaa musertaa eurooppalaiset kansallisvaltiot.
Suomen Petteri Orpo (kok.) ja Ruotsin maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson ovat vihaisia. Ihan oikeasti. Unkarin Viktor Orbánin peli ei kuulemma vetele.
Ei kerta kaikkiaan.
Euroopan keskustaoikeistolaiseen EPP-puolueperheeseen kuuluva Orbánin Fidesz-puolue ei kuulemma saa enää jatkossa villitä äänestäjiä EU-vastaisella propagandalla. Eikä varsinkaan herjata EU:n komission puheenjohtajaa, EPP-konkari Jean-Claude Junckeria.
Siitä tehdään loppu. Pontevat pojat Ulf ja Petteri tekevät, jos muut eivät uskalla.
Niinpä niin. Hyvähän se on tietysti, että pojat ovat pontevia.
Orbán pärjää lietsomalla EU-vihaa
Orbán todella lietsoo EU-vihaa täysin perättömillä väitteillä. Ja todennäköisesti hän vielä pärjää näillä eväillä erinomaisesti toukokuun EU-vaaleissa.
Unkarin pääministeri muiden muassa väittää, että Bryssel valmistelee päätöksiä, jotka heikentävät jäsenmaiden rajavalvontaa ja helpottavat maahanmuuttoa.
Se tietenkään pidä paikkaansa.
Eivätkä tällaisen humpuukin suoltajat tietenkään kuulu EU-parlamentin mahtiryhmään, joka on vuosikymmenten ajan miehittänyt ison osan tärkeistä EU-viroista ja joka käytännössä on rakentanut – yhdessä sosiaalidemokraattien (S&D) ja liberaalien (Alde) kanssa – sen unionin, jonka me tunnemme.
Tietenkin partiolainen, myös EU-sellainen, on aina valmis, kun oma pesä on uhattuna. Valitettavasti Ulf, Petteri ja monet muut ovat kuitenkin auttamattomasti myöhässä.
Korvatillikka ei enää auta
Orbánin, Italian Matteo Salvinin ja muiden Euroopan oikeistopopulistien vaalijuna puksuttaa pelottavaa vauhtia kohti vaalivoittoa. Menoa ei hidasta se, että kolme kuukautta ennen uurnille menoa vastustajat loukkaantuvat ja yrittävät antaa niskuroijille nasakan korvatillikan.
Huolestuttavat merkit olisi pitänyt havaita ja toimeen olisi pitänyt tarttua jo ajat sitten.
EU-skeptisiin, ihan täysipäisiin sellaisiin, on unionissa suhtauduttu jo parin vuosikymmenen ajan ylimielisesti. Samaan aikaan kaikki se hyvä, mitä EU on saanut aikaan, on myyty eurooppalaisille huonosti.
Tyytymättömyyden on annettu liian kauan kasvaa. Siitä on tullut tehokas poliittinen ase, jonka tehoa jatkuva trollaaminen nyt vain vahvistaa.
Pelkkä oikeiden asioiden kertominen tai vääriä kertovien hiljentäminen eivät enää riitä puolustukseksi. Se nähtiin brexit-kansanäänestyksessä ja se nähdään toukokuun EU-vaaleissa.
Brexit-kaaos on arvaamaton
Jos Orbánin Fidesz suljetaan EPP-ryhmän ulkopuolelle, oikeistopopulistien vyörytys vain vahvistuu. Myös niiden, jotka eivät kuulu keskustaoikeistoon.
Vaalikarja tulkitsee rangaistustoimet eliitin epätoivoiseksi yritykseksi kaataa kansan syviä rivejä ymmärtävä poliitikko, joka uskaltaa kertoa totuuden Brysselin ”sumutuksesta”.
Myös brexit-kaaos voi kääntyä EU-vastaisten voimien eduksi. Puheet uudesta kansanäänestyksestä, jossa ”britit tulevat järkiinsä” voidaan Unkarin tai Italian vaalikentillä kääntää Brysselin salajuoneksi.
Orbán-sotkussa avainasemassa on Saksa.
EPP:n saksalaisen kärkiehdokkaan Manfred Weberin, hänen suojelijansa, liittokansleri Angela Merkelin sekä Saksan kristillisdemokraattien uuden puheenjohtajan Annegret Kramp-Karrenbauerin pitäisi periaatteessa näyttää Unkarin pääministerille ovea.
Mutta he tietävät, että se voi kostautua. Siksi mitään ei ainakaan vielä ole tapahtunut.
”Merkeliläisniinistöläinen” myöntyväisyyslinja
Tähän asti Weber ja EPP:n saksalaiset ovat noudattaneet samaa ”merkeliläisniinistöläistä” myöntyväisyyslinjaa kuin mitä on noudatettu Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin kanssa. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on ollut arvo sinänsä.
Se ei välttämättä ole ollut väärä valinta, mutta se ei myöskään ole merkittävästi vaikuttanut Putinin tekemisiin saati puheisiin.
Vaikka miten keskusteltaisiin, Moskova voi sinisin silmin väittää, ettei hauki ole kala – että esimerkiksi Krimin vihreät miehet eivät olleet Venäjän lähettämiä.
Orbán pelaa samaa peliä. Eurooppalaisten puoluetoverien pulina ei auta tippaakaan, jos Unkarin pääministeri haluaa äänien haravoimiseksi väittää, että Brysselissä halutaan heikentää EU-maiden rajavalvontaa.
Ulfin, Petterin, Angelan, Manfredin ja kumppaneiden vaakakupissa on kyllä kaksi vaihtoehtoa. Joko veli Viktorin kanssa jatketaan hyväntahtoista pulinaa tai hänen puolueensa erotaan EPP:stä.
Lopputulos vain on valitettavasti joka tapauksessa sama: Orbán ja oikeistopopulistit voittavat. Joko selvästi tai erittäin selvästi.