Sotatieteen dosentin mukaan konfliktitila Euroopassa Venäjän ja Ukrainan sekä Venäjän ja länsimaiden välillä voi kestää jopa sukupolven ajan. Lännen ei kannata aliarvioida Venäjän kunnianhimoa hallinnan suhteen, dosentti varoittaa.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioi, että EU:n lisäpakotteet Venäjää vastaan ovat merkityksellisiä.
– Ne lisäävät sodan hintaa ja toisaalta pidemmällä aikatähtäimellä ne heikentävät Venäjää, Käihkö sanoo.
– On hyvä myös pitää mielessä, että tämä on todennäköisesti hyvin pitkä konflikti Venäjän ja Ukrainan välillä ja toisaalta Venäjän ja länsimaiden välillä, eli siinä mielessä nämä pakotteet ovat tosi tärkeitä, Käihkö jatkaa.
Käihkön mukaan konflikti todennäköisesti kestää vuosia.
– Olisi ehkä vähän naiivia ajatella, että Venäjän ambitiot päättyvät Ukrainaan. Eli siinä mielessä tämä voi kestää 10-15 vuotta, sukupolven. Aika näyttää, Käihkö sanoo.
Putinin vaatimus jättää liikkumavaraa
Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaatinut Ukrainan neutraalia asemaa esimerkiksi Naton suhteen.
Neutraali asema ei kuitenkaan tarkoita passiivisuutta, vaan Ukraina voisi muokata puolustustaan esimerkiksi Ruotsin suuntaan, Käihkö arvioi.
– Eilen puhuttiin Ruotsin ja Itävallan asemasta ja nämä voidaan tulkita eri tavalla, koska Ruotsilla on oma puolustus ja paljon puolustusyhteistyötä Suomen, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.
– Optimistisesti voidaan ajatella, että niin sanotusta neutraalista asemasta löytyy paljon liikkumavaraa, Käihkö pohtii.
Siviiliuhreja odotettavissa lisää
Britannian puolustusministeriö on arvioinut, että Venäjän modernit ohjukset voivat olla lopussa ja nyt sotajohto on siirtynyt käyttämään vanhoja ohjuksia.
Vanhat ohjukset ovat epätarkempia, joten ne voivat osua kohteisiin, joihin niiden ei ole tarkoitettu osuvan.
– Siviiliuhrit tulee todennäköisesti lisääntymään tämänkin takia, mutta uskoisin että tähän asti Venäjä on pyrkinyt lisäämään siviiuhreja ihan muutenkin, Käihkö arvioi.
Nato-keskustelu laahaa Ruotsissa
Myös Ruotsissa Nato-kannatus on lisääntynyt kansan keskuudessa.
Käihkö kertoo, että Ruotsissa on vallallaan vahva käsitys siitä, että Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon yhdessä. Silti Ruotsin pääministeri on sanonut, että Natoon liittyminen ei ole hyvä ajatus.
Pääministeri Magdalena Andersson arvioi, että se epätasapainottaisi Eurooppaa.
– Vähän vaikuttaa siltä, että Ruotsissa tullaan Suomen jäljessä, Käihkö kuvailee.
Käihkö jatkaa sanoen, että realistisesti Ruotsi kuitenkin toimii ja ajattelee Suomen kautta. Jos Suomi aloittaa Nato-prosessin, se vaikuttaa todella paljon myös Ruotsiin.
– Jos Suomi tekee tällaisia peliliikkeitä, niin se vähentää Ruotsin liikkumatilaa tässä kysymyksessä, Käihkö arvioi.
– Hirveästi katsotaan Suomea kohti tässä tilanteessa, Käihkö jatkaa.