Tanskan ja Hollannin aikeet luovuttaa Ukrainalle hävittäjiä kertovat siitä, että länsimaat varautuvat pitkittyvään sotaan Ukrainassa, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö STT:lle.
– Nyt puhutaan siitä, että sota voi kestää hyvinkin useita vuosia. Tässä tilanteessa ruvetaan katsomaan tukea pitkäaikaisemmin.
Tanska antaa Ukrainalle yhteensä 19 F-16-hävittäjää, kertoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen viikonloppuna. Niistä kuusi toimitetaan Ukrainaan uudenvuoden tienoilla, kahdeksan konetta ensi vuonna ja viisi vuonna 2025.
– Tässä on hyvä erottaa nykyhetki ja tulevaisuus. Jos puhutaan tästä vuodesta, niin nyt tehdyllä hävittäjäpäätöksellä ei ole suurempaa merkitystä. Se johtuu siitä, että hävittäjiä annetaan tiputellen, Ilmari Käihkö sanoo.
– Käytännön vaikutukset nähdään ehkä vuoden päästä. Varaudutaan siihen, että ensi vuonna voisi käynnistyä uusi vastahyökkäys, jossa Ukraina voisi menestyä nyt käynnissä olevaa hyökkäystä paremmin.
Lue myös: Orpo suurlähettiläspäivillä: On muistettava, että Venäjä on naapurimme
Päätöksen ajankohdan taustalla kummitteleekin nyt käynnissä oleva vastahyökkäys.
– Vastahyökkäys ei varmaan ole kenenkään mielestä saavuttanut odotuksia. Odotukset olivat ehkä liian suuria alun alkaenkin, mutta kyllähän nämä saavutukset ovat aika pieniä, jos laskee, että Ukraina on reilut kaksi promillea saanut vapautettua Venäjän valtaamista alueista, Käihkö sanoo.
Käihkö pitääkin hävittäjäpäätöstä välttämättömänä. Ukrainan ilmavoimat ovat kuluneet sodassa. Vaarana voisi jopa olla, että tulevaisuudessa sillä ei olisi enää hävittäjiä.
Lue myös: Ukraina saa F-16-hävittäjiä Hollannilta ja Tanskalta, Hollannin pääministeri lupaa
0:57
Ukraina saa F-16-hävittäjiä Hollannilta ja Tanskalta, Hollannin pääministeri lupaa
Huolto riskialtista
Hävittäjien osalta on vielä monia avoimia kysymyksiä, kuten se, miten niitä huolletaan.
– Tarvitaan lukuisia ihmisiä, jotka pitävät huolta näistä laitteista. Kysymys on, miten nopeasti tällaista henkilökuntaa saadaan koulutettua.
Yksi vaihtoehto on, että huollot tehdään Ukrainan ulkopuolella. Se ei kuitenkaan ole erityisen optimi tilanne. Toinen optio on, että länsimaista lähetetään yksityisiä huoltofirmoja – todennäköisesti yhdysvaltalaisia – tekemään huoltoja.
– Mutta siinä on kysymys se, kuka Ukrainaan haluaa lähteä tällä hetkellä. Halutaanko asiassa ottaa poliittinen riski? Lisäksi on kustannuskysymys, kuka laskun maksaa.
Lue myös: Sotatieteilijä Käihkö: Ukrainan lännestä saamat hävittäjät ovat ajan kysymys, jos Ukrainaa tuetaan
"Ukrainalle aivan kauhea tilanne"
Tanskan lisäksi Hollannin odotetaan luovuttavan Ukrainalle hävittäjiä. Hollannin pääministerin Mark Rutten mukaan hävittäjien lukumäärästä päätetään, kun asiasta on keskusteltu liittolaisten kanssa.
Käihkö uskoo, että Tanskan ja Hollannin päätös avaa myös muille länsimaille mahdollisuuden tarjota hävittäjiä. Siksi päätös on hänen mukaansa poliittisesti todella tärkeä. Se myös osoittaa, että liittolaisilla on halu tukea Ukrainaa pitkällä aikavälillä, kun sota pitkittyy.
Käihkön mukaan voi toki kysyä, olisiko sodan pitkittymiseen voinut varautua aiemmin.
– Vastaus on kyllä, mutta poliittinen päätöksenteko on hidasta. Jos katsoo EU:ta, tuntuu, että päätöksiä on tehty puoli vuotta myöhässä.
Käihkön mukaan päätös alleviivaa, ettei tähän mennessä annettu apu ole ollut riittävää, vaan Ukrainalle on pakko antaa lisää panoksia.
– Muuten riskinä on, että Venäjä onnistuu jäädyttämään rintaman, ja sen jälkeen sota jatkuu pitkään, mutta muutoksia ei tapahdu. Ukrainallehan se on aivan kauhea tilanne, jos Venäjä miehittää viidesosaa maasta ja sota jatkuu.