Tietokirjailija ja bloggaaja Satu Salonen, 69, on tottunut käymään sairaalassa. Harvinaisesta neurologisesta sairaudesta kärsivä Satu on vuosien varrella oppinut, miten sairaalaan menoon kannattaa valmistautua.
Etenkin koronaviruspandemian aikaan periaatteessa kuka tahansa voi joutua äkillisesti sairaalaan. Kokematon potilas ei välttämättä osaa valmistautua lähtöön ja voi tahtomattaan aiheuttaa henkilökunnalle ylimääräistä työtä.
Satu kirjoittaa Sairaan hyvä potilas -blogia, jossa hän julkaisi hiljattain vinkkinsä sairaalaan joutumisen varalle.
Nainen kertoi MTV Uutisille, että tietyt toimenpiteet on hyvä tehdä jo etukäteen, täysin terveenä. Lisäksi hän jakoi vinkkinsä, mitä sairaalaan kannattaa ottaa mukaan.
– En ole itse sairastanut koronaa, mutta tiedän, millaista on olla päivystyksessä, Satu sanoo.
– Koronapäivystyksessä voi olla toki erilaista. Mutta päivystyksessä on vähän kuin liikenteessä: jos toimii huomaavaisesti, ei ruuhkauta kaikkia teitä, Satu vertaa.
Hoida kuntoon ainakin tämä asia
Satu painottaa erityisesti yhtä asiaa, joka kannattaa hoitaa kuntoon ennen sairaalaan menoa.
– Kirjoita ajan tasalla oleva lista lääkkeistäsi. Fimean sivuilta saa valmiin lomakkeen, jonka voi tulostaa ja täyttää. Listan voi tehdä myös muulle paperille. Kirjaa ylös mitä lääkkeitä käytät, niiden milligrammat sekä kuinka usein käytät lääkkeitä ja mikä on annostuksesi, hän ohjeistaa.
Satu suosittelee myös toimivaksi todettujen kipulääkkeiden ja mahdollisten lääkeaineallergioiden mainitsemista. Silloin hoitohenkilökunnan ei tarvitse sairaalassa miettiä, mikä lääke voisi sopia ja mikä ei.
Satu kehottaa listaamaan ylös myös mahdolliset sairaudet. Listan teossa kannattaa kuitenkin käyttää maalaisjärkeä.
– Jos on paljon sairauksia, kannattaa valita listaan ne tärkeimmät. Täydellistä listaa potilas ei välttämättä pysty tekemään, hän sanoo.
Satun mukaan potilaiden keskuudessa yleinen harhaluulo on, että päivystyksessä nähdään kätevästi Kanta-järjestelmän kautta kaikki sairaudet ja lääkkeet. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
– Päivystyksessä ei ole aikaa katsoa, koska milläkin lääkärillä on käyty vuosia sitten, hän toteaa.
Jos lääkelistaa ei ole, lääkkeiden selvittely voi viedä paljon aikaa ja resursseja. Yksi ihminen voi viedä kymmenen potilaan ajan, kun taustatietoja joudutaan selvittämään.
Potilaan tekemän listan vertaaminen tietokoneelta löytyviin tietoihin on nopeampaa, kuin alusta asti kaikkien tämän hetkisten lääkkeiden selvittäminen.
Satu muistuttaa, että oman lääkelistan lisäksi myös läheisen lista kannattaa laittaa kuntoon.
– Jos lähipiirissäsi on vanhus, joka ei osaa itse huolehtia lääkelistasta, omaisten tulisi auttaa. Olen nähnyt monta surullista tapausta, jossa sairaalaan tuodaan vanhus, joka on hätääntynyt, peloissaan eikä osaa vastata hoitajien kysymyksiin, nainen kertoo.
– Jos potilaalla on lääkelista ojennettavana, luo se hänelle itselleen hallinnan tunteen. Lisäksi henkilökunta on siitä kiitollinen.
Satu jakaa vinkkinsä sairaalaan joutumisen varalle. Kuvaaja: Heidi Strengell
Nämä asiat on hyvä ottaa mukaan sairaalaan
Jos sairaalaan joutuminen uhkaa, voi olla hyvä miettiä etukäteen, mitä on välttämätöntä ottaa mukaan. Sairaaloissa vallitseva vierailukielto hankaloittaa tavaroiden saamista jälkikäteen, jos jotain unohtuu.
Päivystykseenkin kannattaa ottaa mukaan vähintään päivittäiset lääkkeet.
– Hoitajilta olen kuullut, että päivystyksessä on hyvin pieni apteekki. Tietää paljon lisätöitä, jos päivystyksen henkilökunta joutuu juoksemaan ympäri sairaalaa etsimässä lääkkeitä, joita potilas tarvitsee, Satu kertoo.
– On myös lääkkeitä, jotka pitää olla aina mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi inhalaattorit, nuhasumuttimet ja diabetesinsuliinit, hän jatkaa.
Satu kehottaa pukeutumaan sairaalaan mukavasti ja välttämään turhien tavaroiden mukaan ottamista.
– Jos sinut viedään osastolle, potilaskuljettaja kirjaa ylös kaiken, mitä sinulla on päällä, sukista alushousuihin. Jos arvoesineitä antaa säilytykseen, tulee siitäkin lisää paperitöitä, Satu kertoo.
– Itse otan mukaan puhelimeni, jossa on taskulliset kuoret. Taskussa on Kela-kortti ja valinnanvaraisesti hieman käteistä tai luottokortti. Rahaa voi tarvita esimerkiksi Kela-taksin maksamiseen, nainen sanoo.
Jos lähtö tulee pikaisesti, Satu suosittelee ottamaan mukaan ainakin päivittäislääkkeet, hammasharjan, puhelimen ja laturin sekä kuulokkeet.
– Vapaaehtoisista tarvikkeista puhelin ja kuulokkeet ovat tärkeimmät. Jos on niin väsynyt, ettei jaksa katsoa tai lukea mitään, voi kuunnella radiota. Radion kuuntelu sairaana on rauhoittavaa, ja vie ajatukset muualle, vinkkaa Satu.
Blogikirjoitus saanut kiitosta terveydenhuollon ammattilaisilta
Satun blogikirjoitus aiheesta on saanut positiivista palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta.
– Blogiin on tullut hirveästi kommentteja. Erityisesti ensihoitajat ja päivystyshoitajat ovat tykänneet kirjoituksesta, Satu kertoo.
– Huomasin, että Twitterissäkin hoitoalan ammattilaiset ovat jakaneet kirjoitusta.
Satun mielestä on ikävää, ettei vastaavia toimintaohjeita ole julkaistu netissä virallisten tahojen puolesta. Hän kuitenkin toivoo, että potilaat tuovat nyt kortensa kekoon ja helpottavat omalta osaltaan hoitohenkilökunnan työtä.
– Tehdään kotiläksymme ja huolehditaan, ettemme vie ammattilaisten aikaa asioihin, joista voimme itse huolehtia. Tehdään parhaamme, että asiat sujuisi hyvin, Satu summaa.