Korkeasaaren villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain 800–1000 potilasta, kertoo Korkeasaaren eläinteinhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti Huomenta Suomessa. Yleensä eläimen vahingoittuminen on ihmisen toiminnan seurausta, kuten auton tönäisy tai linnun lento ikkunaan.
– Meillä on velvollisuus hoitaa, oli syy mikä tahansa, Trontti kertoo.
Yleensä yksityishenkilöt tuovat apua tarvitsevat eläimet hoitoon, toisinaan tuojina ovat pelastusviranomaiset.
2:30
Siilejä, lepakoita, oravia...
Noin puolet autettavista on lintuja, puolet nisäkkäitä.
– Nyt on pari lepakkoa talvehtimassa jääkaapissa, Trontti heittää esimerkin hoidettavista eläimistä.
Toinen syksyinen esimerkki avuntarvitsijoista ovat siilit, joiden hoitoon on kolme perussyytä. Joko siili on joutunut esimerkiksi ruohonleikkurin alle, se on orpo poikanen tai sitten niin pieni, ettei selviä talvesta.
Villieläinsairaalan tarkoituksena on antaa eläimelle mahdollisimman hyvät edellytykset luonnossa selviämiseen. Tavoitteena on aina eläimen palaute luontoon. Siksi eläimen kesyyntymistä pyritään välttämään esimerkiksi minimoimalla turha käsittely, joka voisi johtaa ihmiseen leimaantumiseen.
1:27
Hoito ei mitään silittelyä
Suurpetoja hoitoon päätyy harvemmin, mutta Trontin mieleen tulee kuitenkin yksi esimerkki: Ikkalan Ilves. Orpona löydetty ilvespoikanen ei pärjännyt yksin, joten se päätyi hoitoon. Erotuksena muille eläimille ei hoidossa ollutta suurpetoa enää voi palauttaa takaisin luontoon, joten ilveksellekin piti järjestää tarhapaikka ennen hoitoon ottoa.
Koska eläimet ovat villejä, vaatii niiden käsittely aina tarkkuutta ja varovaisuuttakin. Esimerkiksi hoitoon tuotuja kuutteja on aluksi pakkoruokittava kalamössöllä, mihin tarvitaan mieluiten kaksi hoitajaa sekä hanskat ja sormisuojat.
– Käydään eläimeen kiinni, kuvailee Trontti vaadittua riuskaa hoito-otetta.
3:32