Zimbabwen kuuluisan Cecil-leijonan surma puhuttaa myös Korkeasaaressa.
Yhdysvaltalaisen hammaslääkärin Walter Palmerin surmaamasta Cecil-leijonasta on tullut eräänläinen 2010-luvun petoeläinten metsästyksen symboli. Palmer on saanut vihaa niskaansa kotikaupungissaan Minnesotan osavaltiossa ja sosiaalisessa mediassa. Myös monet julkisuuden henkilöt ovat tuominneet Palmerin teon.
Tapaus on puhuttanut myös Korkeasaaren henkilökuntaa. Korkeasaaren eläintenhoitoyksikön päällikön Nina Trontin mukaan Cecilin kohtalo on muistutus siitä, että luonnonsuojelua tarvitaan.
– Se vahvistaa edelleen sitä ajatusta, että luonnonsuojelulle on oma paikkansa tässä nykymaailmassakin, Trontti sanoo.
Hänen mukaansa erityisesti leijonan kaltaiset näyttävät lajit tuovat esille koko eläinkunnan ongelmia.
Salametsästysturismi kukoistaa
Trontti toivoo, että tapaus havahduttaa ihmisiä.
– Tiedän, että Afrikassa on ollut paljon metsästystilanteita, joissa on siirretty leijonia paikoille, joihin tehdään näitä metsästysretkiä, siis käytännössä metsästyksen ympärillä on teollisuusuutta.
Trontin mukaan nykyaikana Palmerin kaltaiset petoeläinten metsästäjät jäävät helpommin kiinni. Eläimistä tiedetään radiolähetin pantojen ansiosta enemmän yksilötietoja kuin aikaisemmin. Myös riistakamerat auttavat.
– Niiden avulla saadaan tietoa paitsi elämistä myös salametsästäjistä.
Helsingissä sijaitsevassa Korkeasaaren eläintarhassa on kolme aikuista aasianleijonaa ja kolme pentua. Aasianleijonat rauhoitettiin 1950-luvulla ja niiden suojelutoimia on siitä lähtien tiukennettu.
Trontti kertoo, että Afrikassa on niin kutsuttuja Afrikan leijonia ja siellä lajien välillä on alueellisia eroja. National Geographic-lehden mukaan leijonien määrä Afrikassa on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana – jopa 80 prosenttia 30 vuodessa. Syynä tähän on asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi leijonien kaventunut elinympäristö, niiden rituaalinen tappaminen sekä salametsästysturismi, joka on erityisesti vauraiden amerikkalaisten suosiossa.