Eheytyshoitojen kieltäminen nähdään eduskunnassa hyvin eri tavoin puolueiden sisällä.
Eduskunta hyväksyi viime viikolla kansalaisaloitteen eheytyshoitojen kieltämiseksi äänin 125–49.
Hallitus on kuitenkin sanonut, ettei aio edistää eheytyshoitojen kieltämistä tällä kaudella kansalaisaloitteesta huolimatta.
Oppositiosta moititaan hallitusta eduskunnan tahtotilan vähättelemisestä.
Aloitetta kannattanut SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard vaatii oikeusministeriä ryhtymään valmisteluun.
– Ei tämä tähän jää. Olen varma, että Suomessa saadaan ennemmin tai myöhemmin eheytyshoidot vielä kiellettyä, Gebhard sanoi keskiviikkona Huomenta Suomen haastattelussa.
Eheytyshoidoilla tarkoitetaan henkilön seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä muuttamaan pyrkiviä toimenpiteitä.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus on sitä mieltä, että pitäisi ensin tarkentaa, mistä puhutaan, kun puhutaan eheytyshoidoista.
– Meillä ei ole todellista tietoa Suomen eheytyshoitotilanteesta, meillä on vain yksittäisiä julkisuuteen tulleita tapauksia, Tanus kommentoi.
Lue myös: Eduskunta on hyväksynyt eheytyshoidot kieltävän kansalaisaloitteen
Essayah: Eheytyshoitojen kieltämistä ei edistetä tällä hallituskaudella
Rajanveto vaikeaa?
Tanuksen mukaan joissain maissa jo sitä on pidetty eheytyshoitona, että nuoren psykiatrisia sairauksia on käyty läpi tai selvitelty identiteetin tilannetta.
– Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus keskustella niistä asioista, joita pitää tärkeänä, Tanus sanoo.
Onko mahdollista vetää raja lainsäädännössä niin, että yksilön oma identiteetti ja hänen halunsa erotettaisiin ulkopuolisesta paineesta? Tanuksen mielestä yksi lain ongelmista on, että se pyrkii rajaamaan pois asiakaslähtöisen halun keskustella.
– Ei pidä paikkaansa, tämä on täysin tiettyjen puolueiden levittämää propagandaa. Tällaiset rajaukset on mahdollista tehdä, Gebhard vastaa.
Hänen mukaansa eheytyshoitoihin liittyy usein uskonnollisen yhteisön paine.
– Ihminen elää yhteisössä, joka viestii, että sinä olet vääränlainen ja sinut pitää korjata.
Ensimmäinen tuomio
Alkuviikosta Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi niin kutsuttua eheytyshoitoa tehneen naisen ja miehen sakkorangaistukseen pahoinpitelystä. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen Suomessa eheytyshoidosta nostettu syyte.
Lue myös: Eheytyshoitoa alaikäiselle antaneet tuomittiin pahoinpitelystä
Gebhardin mukaan se, että tämä on vasta ensimmäinen tapaus, vaikka eheytyshoitoja on tehty hyvin kauan, kertoo ongelmasta.
– Uhrit eivät ole osanneet hakea apua tai meidän lainsäädäntömme ei riittävällä tavalla tunnista eheytyshoitoja.
*Päivitys kello 17.13: Artikkelista poistettu kappale: Tanus sanoo, että on tärkeää ottaa huomioon kunkin nuoren tilanne ja käydä mahdollinen psykiatrinen sairaus läpi. Hänen mukaansa rajanvedon tekeminen sen välillä, mikä on eheytyshoitoa ja mikä esimerkiksi asiakkaan auttamista terveydenhuollossa, on vaikeaa.
Täsmennetty poistettu osa muotoon: Tanuksen mukaan joissain maissa jo sitä on pidetty eheytyshoitona, että nuoren psykiatrisia sairauksia on käyty läpi tai selvitelty identiteetin tilannetta.
– Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus keskustella niistä asioista, joita pitää tärkeänä, Tanus sanoo.
Onko mahdollista vetää raja lainsäädännössä niin, että yksilön oma identiteetti ja hänen halunsa erotettaisiin ulkopuolisesta paineesta? Tanuksen mielestä yksi lain ongelmista on, että se pyrkii rajaamaan pois asiakaslähtöisen halun keskustella.