Pitkän linjan talousasiantuntija Sixten Korkman lyttää rahaliiton ja euron. Tänään ilmestyneessä Väärää talouspolitiikkaa -kirjassa Korkman sanoo koko hankkeen perustuneen toiveajattelulle.
| "Rahaliitto oli uljas hyppy tuntemattomaan, joka on toistaiseksi epäonnistunut surkeasti. Nykytilanteessa rahaliittoa ei pidä koossa sitä koskeva innostus vaan pelko siitä hallitsemattomasta taloudellisesta ja poliittisesta katastrofista, johon hankkeen peruuttaminen herkästi johtaisi." |
Yhteinen raha perustui Korkmanin mukaan toiveajatteluun.
Kirjansa nimen mukaisesti euro edustaa Korkmanin mukaan väärää väärää talouspolitiikkaa huonoimmillaan.
| "Rahaliitto havainnollistaa dramaattisella tavalla niitä vaaroja, joihin toiveajatteluun perustuva talousoppi voi ajautua. Toiveajattelua oli kuvitelma siitä, että palkat ja hinnat sopeutuvat kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavasti. Toiveajatteluun perustui silmien sulkemin sille vaaralle, että pankit ja jopa valtiot voivat rahaliiton oloissa ajautua maksukyvyttömyyden ja vararikon partaalle." |
Korkman varoitteli eurosta jo 1994
Sixten Korkman kertoo, että kirjoitti Kansantaloudellisen yhdistyksen esimiehenä epäilevän näkemyksensä Suomen liittymisestä euroalueeseen jo vuonna 1994.
Korkmanin raportti oli yhteneväinen ruotsalaisen Calmforsin raportin johtopäätösten kanssa. Niissä arvioitiin, että Ruotsin pitäisi jäädä rahaliiton ulkopuolelle ja niin Ruotsi jäikin.
| "Suomen ei pitäisi mennä rahaliittoon ennen kuin on kohtuullista varmuutta ratkaisun viisaudesta, sillä yhteiseen valuuttaan siirtyminen on käytännössä lähes peruuttamaton päätös." |
Edelläolevan Korkman kirjoitti esitelmässään 1994, mutta näkemyksestä huolimatta Suomi liittyi euroon.
Syynä oli Korkmanin mukaan se, että Suomessa ei järjestetty kansanäänestystä markasta, kun taas Ruotsissa järjestettiin kruunusta.
Eurossa pitkä lista vikoja
Korkman luettelee pitkään euron syntejä.
Asiat menivät hyvin euron kannalta niin kauan kuin maailmantaloudessa meni hyvin. Mutta koska Euroopan työmarkkinat ja palkanmuodostus eivät sopeudu talousmuutoksiin kovinkaan nopeasti, euro oli Korkmanin mukaan haavoittuvainen häiriöille.
| "Silloin ei osattu kuvitella, että pankkien velat muuttuisivat valtion veloiksi, tai että yksittäisten valtioiden velkoja jouduttaisiin hoitamaan koko rahaliiton voimin. Kuten osoittautui, EMU perustui toiveajatteluun ja oli sellaisena vain kauniilla säällä merikelpoinen laiva." |
Euro oli siis toimiva projekti hyvällä säällä. Valuuttakurssiriski poistui ja korot alenivat. Tämä puolestaan johti luottojen räjähdysmäiseen kasvuun, joka nosti erityisesti kiinteistöjen hintoja. Kotimainen kysyntä paransi työllisyyttä ja lisäsi verotuloja.
Korkmanin mukaan todellisuudessa kyse oli talouden ylikuumenemisesta ja kiinteistömarkkinoiden hintakuplasta.
Nämä johtivat lamaan esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa. Kreikka oli oma lukunsa, kun budjettialijäämä ei ollutkaan 7 prosenttia vaan 16 prosenttia. Markkinat hermostuivat, korot nousivat.
Korjausliikkeet tehty liian myöhään
Euroopan keskuspankki on Korkmanin mukaan tehnyt useimpia korjausliikkeitä "liian vähän ja liian myöhään". Kaiken kaikkiaan Korkman näkee euron tulevaisuuden varsin vaikeana.
| "Enenevästi näyttää siltä, että rahaliitto ei voi mennä eteenpäin mutta ei myöskään taaksepäin. Voi olla vielä liian aikaista tehdä kokonaisarviota rahaliitosta, mutta finanssikriisin myötä unelmat euron siunauksellisista vaikutuksista ovat hälvenneet. Jäljelle on jäänyt pelko euron hajoamisen tuhoisista vaikutuksista, mikä on nyt tärkein rahaliittoa koossa pitävä voima." |
Korkmanin mukaan euron voisi pelastaa rahaliiton kehittäminen liittovaltioksi. Euroopan uniosta pitäisi siis tehdä Yhdysvaltojen tapainen todellinen liittovaltio.
Tätä vaihtoehtoa hän ei kuitenkaan näe lähitulevaisuudessa, koska on vaikea uskoa, että jäsenmaat luopuisivat omista budjeteistaan.
| "Rahaliiton kehittäminen todelliseksi liittovaltioksi on nykyoloissa poliittisesti ja juridisesti mahdotonta. Toisaalta rahaliiton peruuttaminen ei sekään ole poliittisesti tai taloudellisesti suotavaa. Siksi on toivottava, että meneillään olevat korjausliikkeet, joista pankkiunionin kehittäminen on tärkein, riittävät tekemään rahaliitosta elinkelpoisen hankkeen." |