Korkotason nousu näyttää todennäköiseltä. On kuitenkin mahdotonta arvioida, miten paljon korkojen pitäisi nousta, että asuntojen hinnat kääntyisivät laskuun.
– Asuntojen hintojen kehitykseen vaikuttaa niin moni tekijä, että yksittäisen tekijän määrällistä vaikutusta on vaikea arvioida, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Essi Eerola.
Kysymys koskee joka tapauksessa pääosin vain kasvukeskuksia. Taantuvilla alueilla hinnat ovat jo olleet laskussa pitkään nollakoroista huolimatta.
Korkotason lisäksi asuntojen hintoihin vaikuttavat yleinen työllisyyskehitys, talouskasvu, väestökehitys sekä verotus ja julkisen vallan muut toimenpiteet. Myös paikallisilla tekijöillä on vaikutusta.
– Asuntojen hinnat määräytyvät aina kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksena, Eerola painottaa.
Lue myös: OP: "Korkotilanne muuttunut dramaattisesti" – tätä korkojen ennakoitu nousu tarkoittaa asuntovelallisille
Hinnat nousseet nollakoron aikana
Jotakin on kuitenkin pääteltävissä siitä, miten asuntojen hinnat ovat käyttäytyneet nollakorkomaailmassa.
Korkotason laskun myötä neliötä kohti laskettu omistusasujan pääomakustannus on pienentynyt myös Helsingissä. Hinnat ovat nousseet, kun lainaaminen on tullut halvemmaksi eikä uudistuotanto ole pysynyt kysynnän perässä.
– Korot vaikuttavat erityisesti sellaisilla alueilla, missä asuntojen hinnat ovat korkeita, Eerola arvioi.
Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri kertoo, että pääkaupunkiseudulla on ollut 2000-luvulla kolme lyhyttä ajanjaksoa, joiden aikana asuntojen hinnat ovat pudonneet.
Ensimmäinen oli vuonna 2001 it-kuplan puhjettua, toinen vuonna 2008 finanssikriisin aikana ja kolmas 2014–2015 euroalueen valtionvelkakriisin aikana. Korot olivat korkealla erityisesti vuosina 2001 ja 2008.
– Jos korkojen nousu vähentää kotitalouksien velanottohalukkuutta, se voi vaimentaa asuntojen hintojen nousua tai laskea niitä, Putkuri arvioi.
Lue myös: Hämmentääkö inflaatiopuhe? Tämä tilanteesta on nyt hyvä tietää
Nostaa aiemmin velkaa ottaneiden asumiskustannuksia
Putkuri muistuttaa, että asunnon ostaminen on monelle kotitaloudelle suurin yksittäinen hankinta, ja asunnot ostetaan suureksi osaksi velkarahalla. Sen vuoksi lainojen korot vaikuttavat asuntojen kysyntään ja hintoihin enemmän kuin monien muiden hyödykkeiden kysyntään.
– Suomessa asuntolainat ovat tyypillisesti vaihtuvakorkoisia eli euribor-korkoihin sidottuja. Korkojen nousu lisää aiemmin velkaa ottaneiden asumiskustannuksia, ja sitä kautta se voi vähentää heidän halukkuuttaan ottaa lisää lainaa, Putkuri sanoo.
Myös hän korostaa sitä, että asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Asuntojen kysyntä laskee silloin, jos ihmiset eivät halua ottaa lisävelkaa korkojen noustessa muuttaakseen suurempaan asuntoon. Tällöin myös asuntojen tarjonta supistuu, kun heidän vanhat asuntonsa eivät tule markkinoille.