Huhtikuu valkeni viime keskiviikkona aprillipäivänä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville päivä jäi mieleen lähtemättömästi, eikä kovin hupaisana.
Koronaviruksen vuoksi työnantaja saa väliaikaisen lainmuutoksen jälkeen kriisiaikana lomauttaa myös määräaikaisen työntekijän, jos edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tämä ehto täyttyy urheilijoilla, joiden palloilusarjat ovat tauolla.
Jääkiekon pelaajayhdistys SJRY jätti Liigalle ehdotuksen siitä, kuinka menetellä, jotta pelaajien lomautukset vältettäisiin. Liiga puolestaan välitti ehdotustekstin koronan takia talousvaikeuksia poteville liigaseuroille.
– Lomautusten ja palkkojen alentamisen välttämiseksi ehdotimme seuroille vaihtoehtona pelaajien vastaantuloa tulevan kauden palkoissa, pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela kertoo.
LUE MYÖS: IS: Jukka Jalosen mukaan vain yksi SM-liigapelaaja kelpaisi NHL:ään – esitti raa’an arvion Jesse Puljujärvestä
Liigassa 24 000 euroa on kausipalkan raja, jonka ylittyessä tulevan kauden palkkaa voisi SJRY:n ehdotuksen mukaan leikata enintään 8,33 prosenttia. palkan vähennyksen suuruus riippuisi seuran taloustilanteesta. Kaikilla seuroilla ei ilmeisesti ole vähennystarvetta.
– Se vastaa kuukauden palkkaa. Alle 24 000 euroa ansaitsevien palkkaan ei ole syytä kajota. Ihmisten täytyy elääkin, Saarela kertoo ja korostaa SJRY:n toivovan, ettei vähennyksiin ja ennen kaikkea lomautuksiin tarvitsisi mennä.Liigakiekkoilijan keskiansio on noin 75 000 euroa ja mediaani eli keskiluku 57 500 euroa.
Kaksi tonnia kuussa kipuraja
Jääkiekkoliigan palkkahaitari on laaja. Yläpäässä korkeimmat vuosiansiot ovat satoja tuhansia euroja.
– Parempipalkkaisten, tietyn palkkarajan ylittävien pelaajien kohdalla esitimme lisäksi joustotoimena palkan jaksottamista siten, että heille maksettaisiin kesäajalta (touko-heinäkuu) pienempää korvausta. Elokuusta eteenpäin palkka tasattaisiin, Saarela sanoo.
Vaikka jääkiekkoilijat ovat suomalaispalloilijoiden palkkavertailussa omassa luokassaan, köyhyysraja vaanii Liigassakin. Saarelan arvion mukaan pääsarjassa noin sadan pelaajan kausipalkka alittaa 24 000 euroa.
– Erityisesti nuorten pelaajien toimeentulosta on huoli. Nuoria on nostettu yhä enemmän liigajoukkueisiin, ja he ovat hyvin suojattomia, jos palkanmaksu loppuu. Heille ei ole ehtinyt kertyä säästöjäkään, vaan päinvastoin lainat ovat päällä, Saarela kuvailee.
Paikallista sopimista
Pelaajayhdistyksellä ei ole valtuuksia neuvotella pelaajasopimuksista seurojen kanssa.
– Yritämme parhaamme mukaan auttaa pelaajia ja pelaajien niin halutessa olemme myös mukana neuvotteluissa, mutta sopimusosapuolina ovat aina seura ja pelaaja. Eli se on paikallista sopimista, Saarela huomauttaa.
Urheilijat ovat työelämässä väliinputoajia, sillä he ovat palkanmaksun loppuessa pelkän Kelan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa. Kelan maksama työttömyysetuus on 33,66 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.
– Ansiosidonnainen työttömyysturva puuttuu, koska seurat eivät maksa urheilijan palkasta työttömyysvakuutusmaksua. Siksi urheilijat eivät voi olla työttömyyskassan jäseniä, Saarela selventää.
Julkisuudessa on esitetty arvioita siitä, kuinka iso rahallinen potti Liigalta jäi saamatta, kun pudotuspelit peruttiin. Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen esitti maaliskuussa arvion noin kymmenen miljoonan euron vajeesta.
SJRY:n Saarela ei vähättele seurojen ongelmia, mutta oikoo pudotuspelien tuottosummaa.
– Pitää nähdä metsä puilta. Pudotuspeleistä olisi aiheutunut kulujakin, joten summa on kyllä selvästi kymmenen miljoonan alapuolella.