SM-liigaseurojen pelastusrengas jo näköpiirissä, mutta tuleeko apu liian myöhään? – "Vähän pelottaa, miten kaikki tästä selviävät"

Hallitus antoi lokakuun lopussa eduskunnalle esityksen yritysten määräaikaisen kustannustuen lakimuutoksesta, joka huomioisi paremmin ensimmäisellä tukikierroksella väliinputoajiksi jääneiden toimialojen ahdingon.

LUE MYÖS: SM-liigan jättiläisetkin horjuvat jo – HIFK:ssa myönnetään isot tappiot jokaisesta kotiottelusta: "Tämä on yhteinen selviytymispeli"

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) väläytti Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksessa pitämässään puheessa, että kustannustuen toinen kierros tulee haettavaksi joulukuun viimeisinä päivinä. Lintilän mukaan on selvää, että myös kolmas kierros tarvitaan.

Ammattilaisurheilu on muun tapahtumabisneksen tavoin kärsinyt merkittävästi syksyn yleisökadosta.

SM-liigaseurojen kohdalla ongelmana oli ensimmäisellä hakukierroksella, että toiminnan sesonkiluonteisuus ei tullut kesällä tarpeeksi hyvin esiin. Nyt syksyn tappiot ovat selvästi luettavissa vuoden takaiseen verrattuna, kun haku uudesta kustannustuesta käynnistyy mahdollisesti joulukuun lopussa.

Totiset paikat edessä

HPK:n toimitusjohtaja Antti Toivanen näkee, että nyt tehdyt korjaukset nimenomaan vertailuajanjaksosta ovat ensisijaisen tärkeitä.

– Se on ydinasia siinä, koska jos katsotaan jääkiekkoliiketoimintaa, niin se tiedetään, ettei siinä kesällä mitään tapahdu. Kyllä heinäkuu on kaikilla yhtä hiljaista ihan joka vuosi, Toivanen sanoo.

Talousvaliokunnan käsittelyyn siirretyn lakimuutoksen on määrä tulla voimaan 15. joulukuuta. Tukien hakeminen voisi käynnistyä näin ollen joulukuun lopussa.

Liigaseuroissa alkukauden ottelutuotot ovat jääneet niin kauas vielä elokuussa arvioiduista, että joidenkin seurojen kohdalla pelätään rahojen loppuvan vielä ennen tukien saamista.

– Toivottavasti tähän jonkinlaista avustusta ruvetaan saamaan. Kyllä tästä ihan totiset paikat alkavat kohta tulla, että on jo kiire saada niitä avustuksia. Ainakin hakea niitä, Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen toteaa.

Tukea jopa 500 000 euroon asti

Lain muutoksen myötä ammattilaisurheiluseurat voisivat hakea kustannustukea esimerkiksi henkilöstökuluihin, toimitilojen aiheuttamiin kiinteisiin kustannuksiin ja leasing-maksuihin.

Yritys voisi saada esityksen mukaan kustannustukea enintään 500 000 euroa. Tuen myöntämisessä huomioon otetaan myös jo tähän asti saadut valtiontuet, kuten ravitsemusalan erityistuki, opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät tuet ja Business Finlandin jakama kehittämisrahoitus. Näiden yhteissumma voi nousta Euroopan komission asettaman ylärajan mukaan korkeintaan 800 000 euroon yritystä kohti.

Vaatimuksena tuen saamiselle olisi, että yrityksen toimialalla liikevaihto on pudonnut koronapandemian takia vähintään kymmenellä prosentilla ja yrityksen oma liikevaihto yli 30 prosentilla verrattuna vertailukauden keskimääräiseen kuukausikohtaiseen liikevaihtoon.

Kustannustukea voisi saada huvenneista kuluista enintään 70 prosenttia vastaavan summan.

Kesän ensimmäisellä hakukierroksella vain Oulun Kärpät onnistui SM-liigaseuroista saaman kustannustukea, reilut 167 000 euroa, mutta tämäkin myönnettiin vähittäiskaupan toimialalle, ei urheiluseuran kuluihin. Ainakin HPK:n, Tapparan ja HIFK:n hakemukset hylättiin. Osalla syyksi riitti, ettei liikevaihto ollut pudonnut riittävästi kesään mennessä.

Tappara, Ässät ja Pelicans puolestaan saivat Business Finlandilta 100 000 euroa kehitysrahoitusta, kun taas KalPan ja Sportin hakemukset hylättiin.

150 miljoonan bisnes

SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi kertoo kiekkoliigan päässeen kommentoimaan uutta lakiesitystä. Hän kertoo Liigan painottaneen nimenomaan ensimmäisellä hakukierroksella ongelmaksi osoittautunutta toiminnan sesonkiluonteisuutta, muttei lähde tarkemmin avaamaan, mitä toiveita Liigasta on hallitukselle lähtenyt.

Liigaseurojen ja SM-liigan yhteenlaskettu liikevaihto nousi viime vuonna koronakevään perumista pudotuspeleistä huolimatta 137 miljoonaan euroon. Jos pudotuspelit olisi pelattu, Liiga olisi tehnyt uuden ennätyksensä noin 150 miljoonan liikevaihdolla.

– Liigaseurat ovat merkittäviä työllistäviä osakeyhtiöitä, joilla on merkittävät kiinteät kustannukset, ja joiden liiketoimintaa on merkittävästi rajoitettu, toimitusjohtaja Kallioniemi tiivistää tämänhetkisen tilanteen.

LUE MYÖS: Leikkaukset iskivät – SaiPa lomauttaa valmennuksen ja urheilujohdon

Monella liikevaihto putoaa yli 30 prosenttia

Kaikilla seuroilla vaadittu 30 prosentin liikevaihdon pieneneminen ei silti välttämättä toteudu. Osa on saattanut epävarmassa tilanteessa laskuttaa sponsorisopimuksia tavallista varhaisemmassa vaiheessa, jolloin laskutus on itse asiassa ollut todellista suurempaa.

Ainakin HPK:ssa laskutusta on taas nimenomaan jaksotettu pidemmälle aikavälille, jotta liiketoiminnan mahdollisesti seisahtuessa seura ei joutuisi pulaan isojen palautuserien kanssa. Toimitusjohtaja Toivasen mukaan liikevaihto tulee tukeen riittävän verran alas syksyn vertailujaksolla.

– Veikkaan, että varmaan valtaosalla tulee täyteen. Meilläkin lasku näyttää yli 30 prosenttia tällä hetkellä, Toivanen kommentoi.

Eniten seuroissa toivotaan sitä, ettei mitään konkurssiaaltoa ehtisi tulla. Pelit on pidettävä käynnissä, sillä muussa tapauksessa seurat olisivat hyvitysvelvollisia kausikorttilaisia, yhteistyökumppaneita ja tv-sopimustaan kohtaan.

– Se tässä itseä vähän pelottaa, että miten tästä kaikki selviävät. Siitä saattaa muuten tulla niin isoja yhtälöitä, että siinä mietitään jo, pystyvätkö osakeyhtiöt jatkamaan toimintaansa, Kärppien Virkkunen pohtii.

Joillain seuroilla edessä miljoonatappiot

MTV Urheilu kokosi tiistaina yhteen ennen maaottelutaukoa pelattujen kotiotteluiden yleisökeskiarvoja. Parhaimmillaan seurat olivat päässeet keskimäärin kuudessa pelatussa kotiottelussa reiluun 60 prosenttiin koko viime kauden katsojakeskiarvoista.

Joukossa oli kuitenkin seuroja, joissa yleisömäärät jäivät peräti reiluun 30 prosenttiin kaudesta 2019–20. Ottelutapahtumien kustannuksia, palkkakuluja ja muita kiinteitä kuluja ei tällaisilla tuloilla kateta.

– Jos kausi jatkuu tällaisena, meillä on seuroja, joilla tappiot ovat miljoonaluokkaa, SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi vahvistaa.

– Varmaankaan oletus ei ole, että tällaisista tuista kokonaisratkaisu syntyisi. Eikä sellaista varmasti tässä kuvitellakaan, hän lisää.

Syyt alhaisiin katsojamääriin eivät ole viranomaisten yleisötapahtumille asettamissa rajoituksissa yleisötapahtumille, vaan ottelutapahtumissa käyneiden ihmisten varovaisuudessa. Halleihin voitaisiin ottaa huomattavasti enemmänkin väkeä, mutta moni on tehnyt uuden korona-aallon alkaessa päätöksen jäädä kotiin odottelemaan tautitilanteen paranemista.

Kallioniemi kiittelee seuroja hyvästä työstä, jolla nämä ovat pystyneet pitämään ottelutapahtumien tartuntariskin pienenä. Suomessa yleisöä voidaan kuitenkin laskea halleihin selvästi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaikki yli 50 hengen tilaisuudet on parhaillaan kielletty.

– Vaikka tilanne on varmasti hankalampi kuin koskaan aikaisemmin, niin kyllä tässä kuitenkin sellainen selkeä polku on, että kuinka tästä läpi taistellaan ja selviydytään tästä kaudesta, Kallioniemi uskoo.

– Tärkein ja suurin tuki olisi se, että meidän yleisömme ymmärtäisi, ettei otteluissa ole ollut ongelmia. Siellä on väljää ja turvallista olla. Se on varmasti se tärkein kehitys, jota tässä nyt toivotaan.