Koronatesti tikulla nenänielusta on tullut monelle jo tutuksi. Siihen on tottuminen, sillä vielä ei ole tiedossa, koska sylkitestit saadaan laajempaan käyttöön. Terveysviranomaisten mukaan sylkitestien koekäyttö jatkuu, eikä tarkempaa tietoa niiden yleistymisestä osata vielä antaa.
Johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että maailmalta ja Euroopastakin tulevat tiedot sylkitestien luotettavuudesta ovat olleet ristiriitaisia. Menetelmä vaikuttaa lupaavalta, mutta ensin pitää oppia, minkälaisiin tautiepäilyihin testi soveltuu ja miten se tarkalleen otetaan.
– Pitää varmistaa, että virus löytyy syljestä nimenomaan niiltä potilailta, joilta näyte haluttaisiin ottaa. Tätä työtä tehdään parasta aikaa useammassakin eri laboratoriossa, Savolainen-Kopra kertoo.
Sylkinäytteen etuna olisi testimukavuuden lisäksi sen nopeus. Tällä hetkellä pikaisimman tuloksen antaa antigeenitesti, jonka tuloksen saa nopeasti, mutta joka otetaan tavallisen PCR-testin tapaan tikulla nenästä.
– Nenänielutikkunäyte on edelleen kultainen standardi, jolla mennään, Savolainen-Kopra summaa.
Lue myös: Yökerhot laitettava kiinni ja kouluihin maskisuositus, vaativat kokoomusedustajat
Käytössä kaksi pikatestiä
Testausruuhkiin toivotaan apua antigeeniosoitustestistä, jonka tuloksen saa jopa vartissa, korkeintaan muutamassa tunnissa. Prosessia nopeuttaa se, että näytteitä ei tarvitse kuljettaa keskuslaboratorioihin, vaan ne analysoidaan paikan päällä terveysasemilla.
Tällä hetkellä antigeenitestauspisteitä on reilu 20, ja ne ovat lähinnä yksityisillä terveysasemilla. Lisäksi toimilupa on myönnetty muutamille julkisen puolen toimijoille. Antigeenitesteistä on toivottu ratkaisua esimerkiksi lentoasemille juuri nopeuden ja halvemman hinnan takia.
Pikatestien varjopuolena on niiden heikompi osumatarkkuus verrattuna tavallisesti käytettävään PCR-testiin, joka havaitsee viruksen perimän. Savolainen-Kopran mukaan antigeenitesti jättää tunnistamatta noin joka kymmenennen positiivisen potilaan verrattuna PCR:ään.
Sen takia vahvasti oireinen ja altistunut potilas saatetaan määrätä negatiivisen pikatestin jälkeen vielä tavalliseen testiin. Toisaalta yleisesti käytetty PCR-testikään ei ole aukoton, koska aina virusta ei nenänielusta löydy.
Lue myös: Suomessa todettu kaksi uutta koronakuolemaa – tautiin kuolleita 343
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö ei ole ohjannut sitä, mitä testejä alueellisesti pitäisi käyttää, vaan valinta kuuluu esimerkiksi sairaanhoitopiireille ja viime kädessä hoitaville lääkäreille. Sen takia se, minkälaiseen testiin päätyy, on kiinni myös siitä, missä päin asioi.
On olemassa myös PCR-pikatestejä, mutta niitä määrätään lähinnä hoitoon ohjatuille potilaille.
Luotettavaa kuluttajatestiä ei vielä ole
Keväällä markkinoille tuli yrittäjiä, jotka myivät koronaviruksen pikatestejä kotikäyttöön. Ammattilaisille tarkoitettujen testien markkinointi tavallisille ihmisille oli Fimean mukaan terveysriski, ja virasto vaati yrityksiä poistamaan tuotteensa markkinoilta.
Yksittäisiä kieltopäätöksiä on edelleen jatkettu, kertoo ylitarkastaja Nelli Karhu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
– Toistaiseksi eurooppalaisten viranomaisten tiedossa ei ole vaatimusten mukaisia kotitestejä, jotka olisi tarkoitettu maallikoiden käsiin ja todettu luotettaviksi. Ei kannata lähteä netistä tilailemaan, Karhu opastaa.
Viranomaisverkostojen kautta hän tietää, että muualla Euroopassa on yhä ollut epäilyjä vaatimusten vastaisista tuotteista, mutta erityisesti Suomen markkinoilla tuotteita ei ole viime aikoina havaittu.