Vasta-ainehoito ei korvaa koronarokotuksia, mutta se voisi olla välivaihe rokotusurakassa.
Kahden kliinisen tutkimuksen perusteella vasta-ainehoidoilla voi merkittävästi alentaa koronan vuoksi sairaalaan joutumisen tai koronaviruksen aiheuttaman kuoleman riskiä.
Riski pienenee erityisesti, kun lääkettä annetaan taudin alkuvaiheessa.
Sanfranciscolaisen Vir Biotechnology - ja Lontoossa pääkonttoriaan pitävien GSK -yhtiöiden kehittämä vasta-aine vähensi kliinisissä tutkimuksissa koronan vakavaa tautimuotoa ja kuolemia 85 prosentilla.
Yhtiöiden vasta-aine irrotettiin alun perin estämään SARS-virusta, joka on myös koronavirus. Koronapandemian aiheuttanut virus on nimeltään SARS-COV-2. Vasta-aineen on todettu toimivan myös koronan eteläafrikkalaista muunnosta vastaan.
Toisessa tutkimuksessa indianapolislaisen Eli Lilly -yhtiön kahden vasta-aineen sekoitus vähensi kliinisissä tutkimuksissa koronan vakavaa tautimuotoa ja kuolemia 87 prosentilla.
Molempien tutkimuksien tulokset ilmoitettiin 10. maaliskuuta, mutta niitä ei ole vielä julkaistu. Tutkimukset ovat kaksoissokkoutettuja ja lumekontrolloituja ja niissä käytettiin satunnaisotantaa.
Tuloksista kertoo arvostettu tiedelehti Nature.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kuvassa annetaan potilaalle remdesivir-lääkettä, jolla on joissain tutkimuksissa todettu olevan esimerkiksi sairaalahoitojakson pituutta lyhentävää vaikutusta. / AOP
Lue myös: Koronalääkkeitä kehitellään, toistaiseksi ilman tulosta – Remdesivirin toimivuudesta erilaisia näkemyksiä
Lääkkeet ovat kalliita
Kehon luonnollinen reaktio virusinfektiolle on tuottaa erilaisia vasta-aineita, joista osa voi suoraan häiritä viruksen lisääntymiskykyä.
Pandemian alkuaikoina tutkijat kilpailivat tunnistamaan vasta-aineita, jotka ovat tehokkaimpia koronavirusta vastaan.
Osa vasta-ainelääkkeistä on jo hyväksyttykin käyttöön ainakin Yhdysvalloissa. Hyväksyttyihin kuuluu myös Eli Lillyn sekoitus.
Pittsburghin yliopiston tehohoitolääkärin Derek Anguksen mukaan niitä ei ole kuitenkaan otettu laajasti käyttöön.
Hän näkee yhtenä syynä käytön vähyydelle sen, että tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioiduissa julkaisuissa, vaikka niiden tiedot on toimitettu Yhdysvaltain lääkevirastoon ja niitä on julkaistu myös mediassa.
Lisäksi lääkkeet ovat kalliita ja niiden antaminen on mahdollista ainoastaan sairaalaa vastaavissa olosuhteissa, sillä lääke laitetaan suoraan suoneen tipan avulla. Lääkkeiden jako vaatii siis henkilökuntaa, jota ei ole helppoa järjestää muutenkin kuormittavana korona-aikana.
Lue myös: Korona ryöpsähti Porin prikaatissa: Tällä viikolla ainakin 15 tartuntaa, karanteenissa yli 100, lomat siirtyvät
Voi olla rokotteiden avuksi
Hämmennystä ovat herättäneet myös ristiriitaiset viestit. Pandemian alussa monoklonaalisilla vasta-aineilla ei todettu olevan hyötyä, kun niitä testattiin jo sairaaloissa olevilla koronapotilailla.
Tuoreen tutkimustiedon valossa vasta-aineet näyttävät vaikuttavan juuri taudin alkuvaiheessa.
Britannian koronaviruslääkkeitä testaavan ryhmän johtaja Saye Khoo muistuttaa, että vasta-ainelääkkeiden tutkimukset perustuvat vielä liian pieneen otantaan.
Vain pienellä osalla koronatartunnan saaneista tauti etenee vakavaan muotoon, joten vaikka tutkimuksiin on osallistunut satoja, sairaalaan joutuneiden tai kuolleiden määrä on silti vähäinen.
Silti tutkimustulokset nähdään lupaavina, sillä maailman väestön rokottaminen kestää pitkään, ja vasta-ainelääkkeet voisivat olla yksi välivaihe rokotusurakassa.