Iso-Britanniassa on aloitettu koronavirusrokotteen testaus ihmiseen. Viime torstaina koeannokset annettiin kahdelle britannialaiselle, jotka olivat tiettävästi maailman ensimmäiset ihmiset, joihin koronavirusrokotetta on testattu käytännössä.
Toinen kahdesta ensimmäisestä koronavirusrokotteen testaajista on 30-vuotias Oxfordin yliopiston syöpätutkija Edward O’Neill. Sata koehenkilöä valittiin satunnaisesti vapaaehtoisten joukosta.
Hän on jännittynyt, mutta luottavainen.
– Mielestäni tällaisissa asioissa ei voida koskaan sulkea ulos riskien mahdollisuutta. Täytyy vain luottaa, että työ on tehty niin hyvin kuin mahdollista, O’Neill sanoo pistosta odotellessaan.
BBC:n mukaan mahdollisiksi sivuoireiksi on kerrottu käsien puutumista, päänsärkyä tai lievää kuumetta ensimmäisen muutaman päivänä aikana.
Teoriassa on myös olemassa riski vakavasta reaktiosta koronaviruksen kanssa, mikä huomattiin aikaisimmissa eläinkokeissa. Reaktio voisi teoriassa vahvistaa virusta, mutta tutkijoiden mukaan data kuitenkin osoittaa riskin olevan minimaalisen pieni.
Tällä hetkellä maailmassa on kehitteillä yli 100 rokotetta. Näistä ainakin viisi on jo edennyt alustaviin ihmistesteihin, joka on ensimmäinen vaihe kliinisessä lääketutkimuksessa. Tässä vaiheessa koehenkilöitä on yleensä alle kymmenen, ja valvonta on tiukkaa.
Myös Suomessa uskotaan, että rokotetta päästään testaamaan ihmisiin kesällä. Lue lisää suomalaisen tutkijaryhmän kehittämästä rokotteesta.
Myös virheellistä tietoa hoidoista liikkeellä
Oxfordin yliopistossa testataan ChAdOx1 nCoV-19-nimisen aineen toimivuutta koronavirusta vastaan. Rokotetutkimuksen johtajalla, professori Sarah Gilbertillä on vahva luottamus rokotteen toimintaan. Tutkimusta on tehty nyt kolme kuukautta.
– Testaamme rokotteen toimivuutta. Ei tule kyseeseenkään, että alkaisimme käyttää rokotetta laajempaan väestöön ennen kuin olemme todistaneet, että se oikeasti toimii ja estää virusta tarttumasta, Gilbert kuvailee.
Tutkijaryhmällä on vahva usko onnistumiseensa. Oxfordissa on valmistauduttu miljoonien rokotteiden valmistuskapasiteetilla, vaikka rokotteen toimivuudesta ei vielä ole takeita.
Kilpajuoksu koronaviruksen vastaisen rokotteen tai lääkkeen valmistamiseen on saanut liikkeelle runsaasti myös puutteellista ja virheellistä tietoa koronan hoito- ja ehkäisykeinoista. Euroopan lääkevirasto on muun muassa varoittanut kahden vanhemman malarialääkkeen käytöstä sairauden hoidossa, sillä niillä voi olla hengenvaarallisia sivuoireita.
Lue lisää:
Suomessa kehitetään useita rokotteita koronavirukseen – ensimmäinen niistä testiin ehkä jo alkukesästä: "Henkilö toimisi itse ikään kuin rokotetehtaana"
Trumpin puheet hämmästyttävät jälleen: ehdotti desinfiointiaineen sisäistä käyttöä mahdolliseksi lääkkeeksi koronaan - Lääkärit tyrmäävät presidentin puheet
Artikkelia päivitetty 26.4. kello 7.20: Korjattu ensimmäisen kappaleen kirjoitusasua.