Joulukuun 10. päivä saattaa olla suuri käännekohta koronakriisissä, kun Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA kokoontuu arvioimaan Pfizerin rokotetta. Mikäli lupa jakelulle heltiää, ensimmäiset amerikkalaiset saavat rokotteen jo joulukuun puolivälissä.
Yhdysvaltain koronavastaisen operaation Warp Speedin tieteellinen neuvonantaja Moncef Slaoui kommentoi, että rokoteohjelma voidaan todennäköisesti käynnistää päivän tai kahden kuluttua FDA:n hyväksymisestä.
Katso yllä oleva video: Euroopassa valmius koronarokotteiden kuljetuksiin – "Riippuu rokotteesta, kuinka se kuljetetaan".
Slaoui arvelee, että ensimmäisenä rokotteen saavat terveydenhuoltoalan työntekijät ja muut päivittäin koronapotilaiden kanssa työskentelevät.
Myös pahimpaan riskiryhmään kuuluvat ihmiset ovat rokotejonon kärjessä.
– Hyväksymisestä kestää noin 24 tuntia, kun rokotteita aletaan pakata kuljetusvälineisiin vietäväksi eri osavaltioihin. Tätä ennen Yhdysvaltain tautivirasto CDC hyväksyy vielä, ketkä rokotteen saavat ensimmäisinä, Slaoui kommentoi NBC:n Meet the Press -ohjelmassa.
Lue myös: IS: Pääministeri Marin peräänkuuluttaa malttia rokotteen odottelijoille: "Tämä ei ole pikamatka, vaan maraton"
Pfizerin mukaan se voi valmistaa noin 50 miljoonaa annosta vuoden loppuun mennessä. Heti Pfizerin rokotteen jälkeen FDA arvioi Modernan rokotteen. Molemmat yhtiöt ovat sanoneet rokotteen toimivan 95 prosenttisesti.
Ongelmia rokotteiden jakamiseen on tuonut presidentinvaalit, kun istuva presidentti Donald Trump kieltäytyi alkuviikkoon saakka jakamasta salassa pidettävää tietoa vaalit voittaneen Joe Bidenin kanssa.
Bidenin kampanja on kritisoinut viivästelyä, koska rokotteiden jakaminen saattaa olla kriittisessä vaiheessa tammikuun 20. päivä, kun Biden astuu Valkoiseen taloon.
Toistaiseksi tulevan presidentin siirtymähallinto ei ole päässyt suunnittelemaan, miten rokotteita jaetaan mahdollisimman tehokkaasti.
Keskustelu on herännyt myös siitä, suostutaanko rokotetta ottamaan. Kyselyiden mukaan noin 30–40 prosenttia kansasta on epäileväinen rokotteen suhteen tai ei suostu ottamaan sitä. Ainakin 70 prosenttia väestöstä pitäisi rokottaa, jotta haluttu vaikutus toteutuu.
Muun muassa entinen edustajainhuoneen jäsen John Delaney kirjoitti tällä viikolla Washington Postiin pitkän mielipideartikkelin, jossa hän ehdotti, että tulevat korona-avustukset saa vain rokotetta vastaan.
Amerikkalaisten odotetaan saavan seuraavat noin 1 500 dollarin arvoiset elvytyssekit vuodenvaihteen jälkeen, ja monien mielestä tämän voisi yhdistää koronarokotteeseen.
Rokotukset rikkaille
Intian hallitus on toiminut länsimaiden tavoin päätöksissään ripeästi ja ilmoittanut rokotusten olevan saatavilla maassa vuoden alusta.
AstraZeneca on tällä hetkellä johtavassa asemassa rokotuksen valmistajana. Lisäksi maan omat lääkevalmistajat ovat ilmoittaneet kehittävänsä rokotusta, tosin varmennusta asiaan ei ole saatu. Myös venäläistä Sputnik-rokotetta ollaan tuomassa maahan.
Intian haasteina tulee olemaan etenkin rokotuksen kuljetus, säilytys ja kattavan rokotusohjelman luominen. Tarkempaa ohjelmaa odotetaan vielä.
Lue myös: WSJ: Ensimmäiset rokotelennot ilmassa – United Airlines aloitti tilauslennot Pfizerin koronarokotteen toimittamiseksi
Terveydenhoito on pääosin yksityisen sektorin käsissä. Suuret sairaalaketjut ovat kiiruhtaneet ilmoittamaan pystyvänsä rokottamaan yli miljoona ihmistä päivässä ja monet myös väittävät luoneensa erityisen rokotusohjelman, jonka avulla lääkeaine saadaan mahdollisimman monen ihmisen ulottuville.
Rokotuksen kustannuksen maksuista ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa. Intian hallitus ei ole ilmoittanut aikooko se tukea satojen miljoonien köyhien rokottomista.
Tällä hetkellä rokotusta suunnitellaan vain avoimille markkinoille myytäväksi. Yhden rokotteen hinnan arvellaan asettuvan 1 000 rupian eli noin 12 euron tienoille.
Monien mielestä maksullinen rokote tulee kasvattamaan kuilua rikkaiden ja köyhien välillä, sillä läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa yli kymmenen euron rokotetta. Monissa perheissä elättäjien keskipalkka on alle sata euroa kuukaudessa.
Suunnitelma valmiina
Ruotsissa valmistui kansallinen rokotussuunnitelma jo elokuun lopussa. Siinä määritellään, että ensimmäisinä rokotetaan kaikki riskiryhmiin kuuluvat, eli yli 70-vuotiaat, raskaana olevat, syöpäpotilaat ja tietyistä perussairauksista kärsivät potilasryhmät.
Lisäksi terveydenhuollon työntekijät ja osa sosiaalihuollon henkilökunnasta rokotetaan ensi vaiheessa.
Tätä suunnitelmaa ja järjestystä sovelletaan käytännössä jo parhaillaan, kun ruotsalaisille annetaan influenssarokotteita.
Riskiryhmien ja muiden ensimmäisessä vaiheessa rokotettavien rokotukset alkoivat marraskuun alussa, kun muiden rokotukset käynnistyvät joulukuussa. Myös yksityistä terveydenhuoltoa on suositeltu noudattamaan järjestystä.
Lue myös: Anonyymien lähteiden mukaan Pohjois-Korea yritti hakkeroida lääkeyhtiö AstraZenecan tietoja koronarokotteesta – hakkerit lähestyivät työntekijöitä suoraan
Ruotsin hallitus on allekirjoittanut EU-ohjelman puitteissa sopimuksen kolmen eri rokotevalmistajan, AstraZenecan, Johnson & Johnsonin ja Pfizerin, kanssa.
Sopimukset tarkoittavat, että Astra Zeneca toimittaa Ruotsiin 6 miljoonaa rokoteannosta, Johnson & Johnson noin 4,5 miljoonaa annosta ja Pfizer 4,5 miljoonaa annosta.
AstraZenecan rokotetta tarvitaan vain yksi annos, kun Pfizerin rokotetta tarvitaan kaksi annosta.
Johnson & Johnson on ilmoittanut, että se on vakuuttunut yhden annoksen riittävyydestä, mutta se kokeilee viimeisessä testivaiheessa myös kahden annoksen vaikutusta.
Ruotsalais-brittiläinen AstraZeneca ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että sen rokote antaa 70-prosenttisen suojan.
Testirokotukset loppusuoralla
Venäläisen Sputnik V -rokotteen testirokotukset 40 000 vapaaehtoiselle saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. Kokemukset rokotteesta ovat ainakin viranomaisten mukaan erittäin lupaavia.
Sivuvaikutukset ovat olleet vähäisiä, ja rokotusten teho taudin torjunnassa on 95 prosenttia, eli jopa enemmän kuin aikaisemmin on raportoitu. Lisäksi ainakin kaksi muuta venäläistä koronarokotetta on testausvaiheessa.
Venäjän on tarkoitus käynnistää massarokotukset ensi vuonna, todennäköisesti jo keväällä. Tämänhetkisen tiedon mukaan rokote olisi venäläisille maksuton ja sen ottaminen vapaaehtoista.
Rokotteita aiotaan myös kaupata ulkomaille. Yksi annos Sputnik V -rokotetta maksaisi 10 dollaria, eli kaksivaiheisessa rokotusprosessissa yhteensä 20 dollaria.
Venäläiset korostavat, että Sputnik on selvästi edullisempi rokote kuin länsimaiset kilpailijansa. Sputnikia on tarkoitus valmistaa Venäjän ohella Etelä-Koreassa ja Intiassa.
Presidentti Vladimir Putin on propagoinut voimakkaasti Sputnikin ja muiden venäläisrokotteiden puolesta. Itse presidentti ei kuitenkaan aio ryhtyä koekaniiniksi.
Putinin lehdistösihteerin Dmitri Peskovin selityksen mukaan valtionjohtaja ei voi ryhtyä vapaaehtoiseksi sellaisen rokotteen testauksessa, jota ei ole vielä virallisesti sertifioitu.
Koronatartuntojen ja taudista johtuvien kuolemien määrä on nopeasti lisääntynyt Venäjällä syksyn aikana.
Byrokratia ei ole esteenä
Kiinassa kehitettävän koronavirusrokotteen tutkimus- ja kehitystyöstä vastaa joukko valtion omistamia yhtiöitä yhdessä maan asevoimien kanssa. Koska valtio on vahvasti läsnä kehitystyössä, on rokotetestausta voitu edistää ilman huolta mahdollisista byrokraattisista esteistä.
Kiina aloittikin ensimmäiset rokotetestit jo kesällä. Kiinassa kehitettyjä rokotteita testataan parhaillaan ainakin Brasiliassa, Turkissa ja Indonesiassa.
Kysymys oman rokotteen kehittämisestä on Kiinalle myös ulkopoliittinen. Huomattavalla osalla maailman maista ei ole resursseja kehittää omaa rokotetta tai edes päästä rokotetta ostavien maiden jonoon.
Kiinan rokotteen teho on erittäin olennainen asia esimerkiksi Itä-Aasian kannalta, jossa keskimääräinen elintaso on huomattavasti länsimaita alhaisempi.
Kiinan edustajat ovat pitäneet puheenvuoroja useilla kansainvälisillä foorumeilla siitä, miten rokotesaatavuus on varmistettava myös kehittyvissä maissa.
Vaikka huomio on tärkeä, ei viesti sen taustalla ole välttämättä täysin humanitäärinen ja vilpitön. Kiinan ja länsimaiden suhteiden kiristyessä Kiina tarvitsee entistä enemmän liittolaisia Aasiassa ja se haluaa saada maailman unohtamaan viruksen alkuperämaan.
Aasian kehittyvien maiden ja monen muun kehittyvän maan eliitillä taas on kiire näyttäytyä sankarina kriisissä, joka on tappanut kymmeniätuhansia, suistanut miljoonia takaisin köyhyyteen ja tappanut toiveen talouskasvusta kuluvalle vuodelle.