Suomessa kehitetään useita rokotteita koronavirukseen – ensimmäinen niistä testiin ehkä jo alkukesästä: "Henkilö toimisi itse ikään kuin rokotetehtaana"

Kalle Saksela on Helsingin yliopiston virologian professori ja yksi Suomessa koronavirusrokotetta kehittävistä tutkijoista. Saksela kehittää nenän kautta annettavaa rokotetta yhdessä Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kari Alitalon ja Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmien kanssa. Aikataulu on ollut nopea, sillä tarkoitus olisi saada rokote testaukseen jo alkukesästä.  

– Voimme tehdä alustavia ihmiskokeita muutamilla vapaaehtoisilla hyvin pian. Tämän jälkeen pitäisi analysoida henkilöille syntyvää immuunivastetta, minkä jälkeen voisimme kenties siirtyä eteenpäin, Saksela toteaa.

Saksela tutkimusryhmineen eroaa kuitenkin paljon perinteisistä rokotteenkehittäjistä. Ryhmän tarkoituksena ei ole kaupallistaa rokotetta, eikä hankkeessa tavoitella voittoa. 

– Olemme valinneet olemassa olevan tieteellisen tiedon perusteella parhaimmat palikat ja yhdistäneet niitä. Tämä tieto on julkista ja tutkimusyhteisön tuottamaa, eikä meillä ole siihen yksinoikeutta. Olemme tehneet täysin avoimen ratkaisun, joka on vapaasti kenen tahansa kopioitavissa, Saksela selventää. 

Lue myös: Koronavirusta vastaan kehitetään kilpaa rokotteita – tutkija kertoo, miksi ensimmäinen rokote-ehdokas valmistui poikkeuksellisen pian

"Kilpailemme ainoastaan aikaa ja virusta vastaan"

Jos työryhmä ei pyri kaupallistamaan rokotetta, niin miten sen kehittäminen hyödyttää ketään? Sakselan mukaan kyse on ennen kaikkea Suomelle tarjottavasta omasta vaihtoehdosta.

– Kilpailemme ainoastaan aikaa ja virusta vastaan. Meidän filosofiamme on varmistaa, että Suomella olisi tällainen rokotevaihtoehto jo ihan huoltovarmuudenkin kannalta. Jos käy niin, että matkan varrella kaupallisen valmistajan rokote valmistuu nopeammin, ottaisimme sen ilolla vastaan, hän kertoo.

Koronavirustautia vastaan kehitettyjen rokotteiden kilpajuoksu on ollut kovaa. Vielä mistään päin maailmaa ei löydy rokotetta, joka suojaisi Covid-19 -koronavirukselta, mutta esimerkiksi Britanniassa Oxfordin yliopisto on aloittanut jo joitakin ihmiskokeita.

Sakselan mielestä on hyvin tärkeää erottaa se, milloin rokote on teknisesti ottaen valmis ja milloin se on lainsäädännön mukaan sellainen, että se voisi saada hyväksynnän myyntilupaa varten. Teknisesti rokotteet valmistuvat nopeasti, mutta turvallisuuden varmistamiseksi rokote käy läpi kolmivaiheisen testauksen.

– Kun puhutaan rokotteiden turvallisuudesta, niin helposti ajatellaan, että kaikki rokotteet menisivät suoraan suomalaiseen rokotusohjelmaan ja niitä annettaisiin vauvasta vaariin. Vaikka meillä olisi turvalliseksi todettu rokote, niin tässä tapauksessa kyse olisi varmasti riskiryhmiin kohdistuvasta rokotteesta, Saksela sanoo.

Lue myös: Maailman tehokkain supertietokone paljasti koronaviruksen heikkoja kohtia – maailma askeleen lähempänä toimivaa lääkettä

Rokotteita tarkkaillaan vielä pitkään myyntiluvan myöntämisen jälkeenkin harvinaisten sivuvaikutusten varalta. Silti osa epäilee nopealla aikataululla kehitettyjä ratkaisuja.

– Tämä ei ole uskon asia eikä mielipidekysymys, vaan testauksen asia. Jokainen voi miettiä minkälainen hyöty-riski-suhde siitä syntyy, jos esimerkiksi koronavirus tappaa kolmanneksen saman hoivakodin asukkaista. Se on aika iso riski siihen verrattuna, että rokottamiseen liittyisi pieni riski.

Rokotteessa hyödynnetään viruksen perimää

Kuinka tämä kehitteillä oleva rokote sitten toimii? 

Kaikki rokotteet sisältävät antigeenejä eli vaikuttavia aineita, joiden tarkoitus on stimuloida ihmisen vastustuskykyä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa rokotteissa olevia antigeenejä ja alkaa tuottaa niihin vasta-aineita, jotta se oppisi taistelemaan erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Näin synnytetään immuniteetti, joka suojelee yhtä tai useampaa samankaltaista taudinaiheuttajaa vastaan. 

Sakselan työryhmän kehittämä rokotetekniikka nojaa kuitenkin eri menetelmään. Siinä hyödynnetään viruksen perimäainesta, jota voidaan käyttää kahdella eri tavalla.

Joko tutkijat voivat luoda perimän avulla viruksen piikkiproteiinin, joka valmistetaan bioreaktorissa ja viedään rokotteen avulla elimistöön. Toinen tapa olisi antaa elimistön rakentaa piikkiproteiini itse. Tällöin soluille syötettäisiin pätkä viruksen perimää, joka sisältäisi piikkiproteiinin valmistusohjeet ja näin ihmisen solut alkaisivat valmistaa sitä. 

– Henkilö toimisi itse ikään kuin rokotetehtaana ja varmistaisi sen, että tuotettava immunogeeni olisi samanlainen kuin oikeassa infektiossakin. 

Lue myös: Saksalaisyhtiö kiistää tiedot Trumpin aikomuksesta ostaa koronarokote yksinoikeudella Yhdysvalloille

Myös muita koronavirukseen liittyviä rokotehankkeita käynnissä

Helsingin yliopistossa kehitetään myös toisenlaista koronavirusrokotteeseen liittyvää teknologiaa start-up-yritys Valo Therapeuticsin kautta. Italialaisprofessori Vincenzo Cerullo johtaa projektia, jonka tavoitteena on ollut tehostaa esimerkiksi Sakselan työryhmän käyttämien geeninkuljettimien herättämää immuunivastetta.

Teknologia perustuu geeninkuljettimien kuorruttamiseen viruspeptideillä, joiden ansiosta syntyvä soluvälitteinen immuniteetti vahvistuu. 

– Meidän lisäosamme avulla rokotteen ottajalle voisi muodostua jopa pidempi immuniteetti kuin taudin luonnollisesti sairastaneille, Cerullo selittää. 

Hänen mukaansa paras immuniteetti saavutetaan usein virukseen sairastumalla, mutta soluvälitteisen ja vasta-aineiden tuotantoon perustuvan teknologian avulla immuniteettia voitaisiin pidentää. Tämä auttaisi erityisesti uusien tautiaaltojen ehkäisyssä, sillä rokotevalmistajat voisivat hyödyntää jo olemassa olevaa teknologiaa myös mutatoituneisiin viruksiin. 

– Jos mietitään, että rokotevalmistajat ovat kuin auton valmistajia, niin me valmistamme heidän moottoreihinsa turboa. 

Tampereen yliopistossakin kehitetään parhaillaan koronavirusrokotetta, joka saattaisi olla ratkaisu tilanteeseen. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sekä apulaisprofessori Vesa Hytönen kertovat kuitenkin Helsingin Sanomille, että tämän rokotteen valmistuminen kestää menetelmästä johtuen pidempään.

Heidän uskonsa on, että rokotetta päästäisiin kokeilemaan hyönteisviljelmissä syksyllä, tämän jälkeen sitä testattaisiin koe-eläimillä. 

Suomessa kehitteillä olevista rokotteista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.