Suomalaisryhmän nenäsumutekokeissa hyviä tuloksia – pistosrokotteen teho koronaa vastaan mysteeri: "Rokotetutkin voisivat yhä levittää virusta"

Helsigin yliopiston virologian professori Saksela sanoo MTV Uutisille, että tilanne rokotekehityksessä on tällä hetkellä hyvä.

– Tutkimukset ovat kiinnostavassa vaiheessa. Tämä ei niin salamannopeasti edennyt kuin keväällä toivottiin, mutta hyvää vauhtia kuitenkin. Olemme nyt koe-eläinvaiheessa ja tulokset ovat lupaavia.

Professori Kalle Saksela vieraili huhtikuun lopulla Viiden jälkeen -ohjelmassa. Katso videolta, millaisten olivat rokotekehityksen näkymät puoli vuotta sitten. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Saksila kehittää rokotetta yhdessä Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan ja Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kari Alitalon kanssa.

Ruiskulla pistettävät rokotteet edenneet pisimmälle, mutta suojateho on vielä epäselvä

Tällä hetkellä pisimmälle eli kolmanteen koevaiheeseen edenneet rokotehankkeet perustuvat lihakseen pistettävään eli injektoitavaan rokotteeseen.Tällä hetkellä näyttää siltä, että lihakseen pistettävällä rokotteella voitaisiin estää koronavirustartunnasta seuraavan taudin vakava muoto, mutta ei itse tartuntaa. Tiedot ovat tosin vielä epävarmoja.

– Meillä ei ole vielä mitään tietoa, mikä näiden [lihakseen pistettävien rokotteiden] suojateho ihmisessä on, ennen kun tutkimustuloksia avataan. Yleisesti odotetaan kuitenkin, että nämä rokotteet tulevat tarjoamaan suojaa taudin vakavalta muodolta, mutta eivät varmaankaan kovin tehokkaasti – jos ollenkaan – suojaa itse infektiolta. Tämä tarkoittaisi, että rokotetutkin voisivat mahdollisesti edelleen levittää virusta.

Nenäsumute näyttää antavan voimakkaan vasteen

Nenäsumute on toisenlainen lähestymistapa.

– Ihmisen immuunijärjestelmä "haistaa", mistä potentiaaliset infektiouhat tulevat. Näin ollen ei lainkaan ole yksi lysti, mihin anatomisesti rokote annetaan, Saksela sanoo.

Lue myös: THL:n ylilääkäri: Koronarokote saadaan Suomeen jo puolessa vuodessa

Nenäsumute näyttää kokeiden perusteella lupaavalta itse tartunnnan estämisessä. Saksilan mukaan nenän kautta annosteltava rokote on näyttänyt aiheuttavan voimakkaan immuunivasteen.

– Intranasaalisesti [nenän kautta] annosteltava rokote antaa potentiaalisesti hyvin tehokkaan steriloivan immuniteetin. Silloin tartunta voidaan pysäyttää aivan alkuvaiheessa. kuin sitä oikeastaan onkaan.

Hiirillä saatu hyviä tuloksia

Testauksessa on käytetty koe-eläiminä hiiriä.

– Olemme antaneet hiirille aivan saman annoksen lihakseen pistettynä ja nenään annosteltuna. Ainoastaan nenään annosteltuna vereen syntyy niin sanottuja igA-luokan vasta-aineita. Huomionarvoista on, että nenän kautta annettuna elimistö havaitsee missä anatomisessa lokerossa se potentiaalinen ongelma, jota rokote jäljittelee, on ja ryhtyy tuottamaan igA-vastaaineita. 

Lue myös: THL:n Nohynek: AstraZenecan rokotetestin keskeytys on normaalia toimintaa – ei välttämättä vaikuta aikatauluun ollenkaan

IGa-vastaaineet eivät ainoastaan kierrä veressä vaan niitä erittyy myös limakalvoille. Tämä tarkoittaa sitä, että hengitysteiden limakalvoille erittyvä igA -vasta-aine neutraloi viruksen sen päästessä hengitysteihin eli heti altistumisen yhteydessä.

Suomalaistyöryhmän tutkimukset jatkuvat vielä eläinkokeilla. Pian kysymykseen tulevat kuitekin myös ihmiskokeet nenäsumutteella. Keskustelut ensimmäisen ja toisen vaiheen ihmiskokeista ovat Saksilan mukaan parhaillaan käynnissä lääke-alan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. Kokeisiin päästäneen näillä näkymin keväällä.

– Toivomme, että saisimme tehtyä pienemmät faasi yhden ja kahden ihmiskokeet kevään aikana. Ne eivät kerro vielä muuta, kuin että syntyykö ihmisiin immuunivaste. Kaikki näyttää pienemmässä mittakaavassa hyvältä ja turvalliselta. Korostan, että meidän työryhmämme ei voi aikataulua päättää, vaan se on viranomaisten päätettävissä.

Kolmannen vaiheen testaus on kallis operaatio

Laajalla ihmisjoukolla testattava vaihe numero kolme joudutaan tekemään ehkä ulkomailla, sillä Suomessa ei näyttäisi ainakaan tällä hetkellä olevan riittävän suurta joukkoa tartunnan saaneita.

– Faasi kolmessa testataan suojatehoa laajoissa ihmisryhmissä. Keväällä saatettiin ajatella, että tilanne olisi nyt syksyllä paljon pahempi kuin se onneksi onkaan. Kokeessa tarvitaan kymmeniä tuhansia ihmisiä ja se täytyy tehdä sellaisessa maassa, jossa tautitilanne on sellainen, että tautia siellä myös esiintyy.

Lue myös: Brittiläisestä koronarokotteesta saatiin hyvin lupaavia tuloksia: Hyvä teho saavutettiin jopa iäkkäämmillä ihmisillä

Kolmannen vaiheen ihmistestauksesta on tulossa niin laaja, että sen rahoitus on Saksilan mukaan yhä epäselvä.

– Siitä tulee hyvin kallis koe ja meidän kohdaltamme on vielä epäselvää, miten se saadaan rahoitettua. Toivottavasti tässä onnistutaan.

Myös kaksi amerikkalaisyliopistoa kehittää nenäsumutetta

Nenän kautta annettavaa rokotetta kehitellään tällä hetkellä myös yhdysvaltalaisissa Washingon Universityssä St. Louisin kaupungissa ja Alabaman yliopistossa Birmighamin kaupungissa. Niissä on saatu samantapaisia tuloksia kuin suomalaisryhmän tutkimuksissa. Erityisesti Alabamassa kehiteltävä rokote on Saksilan mukaan hyvin samantapainen Suomessa kehiteltävän kanssa. 

Washington Unveristy St.Louis kertoi elokuun lopulla tehneensä onnistuneita hiirikokeita nenäsumutteena annettavalla rokotteella. Tulokset ovat kaikissa kolmessa tutkimuksessa samansuuntaisia. Myös Washington Univeristy kertoo, että hiirillä saavutettiin heidän kokeissaan nenän kautta annosteltuna voimakkaampi immuunivaste kuin lihaskudokseen annettavalla ruiskeella.

Lue myös: Kysely: Kotimainen koronarokote ei innosta venäläisiä