Koronarokotteista on tehty Suomessa tähän mennessä 23 ilmoitusta vakavista haitoista – "Ihminen voi olla allerginen käytännössä mille tahansa"

Suomessa tehdään päivittäin noin 10–20 haittailmoitusta koronavirusrokotteen vaikutuksista, kerrotaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta.

Tähän mennessä Biontechin ja Pfizerin valmistamasta Comirnaty-rokotteesta on tehty 105 haittailmoitusta. Haittailmoituksista vakavia on ollut 23.

Fimean mukaan vakavissa ilmoituksissa yleisimpiä ovat olleet allergiset tai anafylaktiset reaktiot tai muut ilmoittajan itsensä vakavaksi määrittelemät reaktiot rokotukseen. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kuume tai pahoinvointi, jotka ovat voineet viedä työkyvyn päiväksi tai kahdeksi.

Koronavirusrokotteen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan saanut tähän mennessä noin 83  000 ihmistä.

Allergisia reaktioita hieman muita rokotteita useammin

Fimean mukaan rokotteen yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa allergiset reaktiot, joista osa on ollut vakavampia anafylaktisia reaktioita.

Lisäksi on ilmoitettu esimerkiksi ihon rokotuskohdan reaktioita ja rokotetun raajan särkyä, lihaskipua sekä päänsärkyä.

–  Tähän mahdollisesti liittyy vähän enemmän anafylaksioita kuin muihin rokotteisiin, kertoo Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.

Yhdysvalloissa 1,9 miljoonan Comirnaty-valmisteella rokotetun ihmisen perusteella kerätystä aineistosta on käynyt ilmi, että anafylaktisen allergiareaktion on saanut noin yksi ihminen sadastatuhannesta. Muista rokotteista anafylaktisen reaktion saa noin yksi ihminen miljoonasta.

–  On yleisesti rokotteille tunnettu ongelma, että ihminen voi olla allerginen käytännössä mille tahansa. Rokottaminen tapahtuu aina sellaisissa olosuhteissa, joissa tällaisen allergisen reaktion hoitaminen pystytään aloittamaan, Kaukonen sanoo.

Anafylaktisella reaktio eli äkillinen yliherkkyysreaktio voi olla hengenvaarallinen tila, joka alkaa tavallisesti kämmenpohjien, päänahan ja huulien voimakkaalla kutinalla, kerrotaan Duodecimin terveyskirjastossa.

Ihoon saattaa nousta nokkospaukamia ja esimerkiksi potilaan kurkkua voi kuristaa tai sydämeen tulla rytmihäiriöitä. Reaktio kehittyy huippuunsa 10–30 minuutissa.

Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi maapähkinä- tai mehiläisallergia voi olla anafylaktinen. Sivuston mukaan Suomessa hoidetaan vuosittain noin 150–250 potilasta anafylaktisen reaktion vuoksi.

Allerginen reaktio voi johtua vastustuskyvyn liiallisesta aktivoitumisesta

Vielä ei ole tiedossa, miksi Comirnaty-rokote aiheuttaa useammin anafylaktisia reaktioita kuin muut rokotteet. Yksi mahdollisuus on, että käytössä olevat rokotteet aktivoivat joidenkin ihmisten immunologiaa eli vastustuskykyä liiallisesti.

Käytössä olevat koronavirusrokotteet perustuvat niin sanottuun RNA-teknologiaan. Rokotteiden idea on, että ne herättävät ihmisen elimistön oman vastustuskyvyn hyökkäämään taudinaiheuttajaa, tässä tapauksessa koronavirusta, vastaan.

Anafylaktiset reaktiot voivat olla seurausta rokotteen piiskaamasta ylireagoineesta vastustuskyvystä. Kun vastustuskykyä herätellään, rokotereaktiot ovat ikään kuin sen aktivoitumista.

–  Mahdollinen hinta siitä on, että mahdollisia reaktioita tulee useammin kuin muilla rokotteilla, Kaukonen kertoo.

Fimean tietoon ei ole tullut yhtään ilmoitusta siitä, että koronavirusrokotteen haittavaikutusten epäiltäisiin johtaneen kuolemaan.

Tutkimuksissa RNA-rokotteet ovat Fimean mukaan osoittautuneet hyvin tehokkaiksi perinteisiin rokotteisiin verrattuna. Myös niiden kuten muidenkin rokotteiden turvallisuutta seurataan jatkuvasti.

Rokoteturvallisuuden seurannassa Fimea tekee yhteistyötä THL:n kanssa. Haittavaikutusilmoitukset tallennetaan rekisteriin, mistä ne ilmoitetaan edelleen Euroopan lääkeviraston EMA:n tietokantaan.

Lue myös:

    Uusimmat