Koronarokotteesta tulee oireita 90 prosentille suomalaisista – Fimea: Rokotehaittoja ei salata tai peitellä

Koronarokotteista tulee jonkinlaisia oireita lähes 90 prosentille rokotteen saaneista.

Suurin osa reaktioista on lieviä, osa vain rokotekäden kipua, kertoo lääkealan turvallisuudesta Suomessa vastaavan Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.

Video: Osa suomalaisista ei ota toista koronarokotetta – THL:n Nohynek avaa taustalla olevia syitä.

– Rokotehaittoja on ilmoitettu aktiivisesti. Toisaalta me tiedämme, että rokotteet ovat hyvin tehokkaita ja ne aiheuttavat rokotereaktioita eli lyhytaikaisia kuume-, kipu-, punoitus- ja särkyreaktioita lähes yhdeksällä kymmenestä rokotetusta, Kaukonen sanoo.

Lue myös: Jussi sai koronarokotteen jälkeen vakavia oireita eikä saa kakkospiikkiä vaikka haluaisi: "Joudunko aina maksamaan 200 euroa koronatestistä, kun haluan ravintolaan?"

Yleisimpiä ovat lievät oireet

MTV Uutisten haastattelemista ihmisistä moni on kertonut saaneensa rokotuksen jälkeen sydämentykytystä ja päänsärkyä.

– Tämäntyyppisiä oireita on myöskin raportoitu. Englanniksi termi on Vaccination anxiety eli monella saattaa patoutunutkin tunnelma laueta rokotustilanteessa, jolloin voi hyvinkin tulla äkillisiä tykytystuntemuksia, huimausta, verenpaineen muutoksia, kihelmöintiä tai hikoilua. Pyörtymisiä on myös ollut.

Osa naisista on raportoinut kuukautisissa tapahtuneista muutoksista kuten kipujen lisääntymisestä ja vuodon pitkittymisestä.

– Niistä on meillekin tullut ilmoituksia paljon. Euroopan lääkevirastossa tutkitaan, minkälainen vaikutus rokotuksilla on kuukautisiin. Yhteyttä ei ole vahvistettu, mutta erityyppiset kuukautishäiriöt ovat joka tapauksessa väestössä yleisiä. 

– Fimealle raportoitujen ilmoitusten perusteella kuukautisissa on näyttänyt esiintyvän hyvinkin erityyppisiä ongelmia, Kaukonen toteaa.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Lue myös: Koronarokotteen jälkeen Jennin kuukautiset menivät aivan sekaisin – kolmet menkat viikon välein: "Ajattelin, että vuodan kuiviin"

Rokotteista myös vakavia haittoja

Kun koronarokotteista tehdään haittailmoitus, ilmoituksen tekijä voi luokitella haitat lieviksi tai vakaviksi. Millaisia vakavat oireet sitten ovat?

– Yleisimmin ilmoitettuja haittoja vakaviksi luokitelluissa ilmoituksissa ovat kuume, päänsärky ja väsymys. Lääkeviranomainen katsoo haitan vakavaksi, jos ihminen on esimerkiksi joutunut sen vuoksi sairaalahoitoon, riippumatta siitä, mikä haitta on.

Lääketieteellisesti katsottuna viime aikoina esillä olleita vakavia haittoja ovat olleet esimerkiksi mRNA-rokotteisiin liittyvät sydänlihastulehdukset, Kaukonen kertoo.

– Ne ovat harvinaisia, mutta mahdollisia.

Viime keväänä puhuttiin AstraZenecan ja muutenkin adenovirusrokotteisiin liittyvästä hyytymishäiriöstä. On myös vakavammaksi luokiteltavia oireita, joista ei ole julkisuudessa niin paljoa puhuttu.

Fimean ylilääkäri antaa muutaman esimerkin.

– Tutkittavana ovat tällä hetkellä muun muassa munuaistulehdus, monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme), kuukautishäiriöt ja tulehdusoireyhtymä (multisystem inflammatory syndrome),

– On epäilyjä munuaistulehduksista ja hermostollisesta niin sanotusta Guillan Barre -oireyhtymästä.

– Capillary leak -syndrooma eli hiussuonivuoto-oireyhtymä ja hermostollisesta niin sanotusta Guillan Barre -oireyhtymä taas on vahvistettu AstraZenecan rokotteen aiheuttamiksi haittavaikutuksiksi, Kaukonen kertoo.

Lue myös: Suomessa yksi ihminen on kuollut Astra Zenecan rokotteeseen liittyvään hyytymishäiriöön

"Ilmoitettu ja vahvistettu ei ole sama"

Kaukonen muistuttaa, että ilmoitettu haittavaikutus ja vahvistettu syy-yhteys eivät ole sama asia.

– Heti, kun yhteys vahvistetaan, me tiedotamme niistä.

Fimealle on tehty ilmoituksia myös rokottamisen jälkeisistä kuolemantapauksista.

– Rokottamisen jalkeen tapahtunut menehtyminen ei tarkoita, että rokottaminen olisi aiheuttanut kuoleman. Syy-yhteys ei ole sama asia kuin meille ilmoitettu mahdollinen rokotehaitta.

Kaukonen kertoo, että THL on tehnyt rokottamisen jälkeisistä kuolemista rekisteripohjaisen tutkimuksen, jossa kuolleisuutta on selvitetty rokotuksen saaneilla henkilöillä.

– Sen mukaan kuolleisuus on heillä pienempää kuin verrokkiväestöllä, Kaukonen sanoo.

Yleiset oireet ovat yleisiä kaikissä ikäryhmissä

Kaukosen mukaan haitoista ilmoittaneiden ikäjakauma noudatti pitkään rokotusjärjestystä.

– Aluksi rokotettiin terveydenhuollon etulinjassa työskenteleviä ja hyvin iäkkäitä suomalaisia. Haittavaikutuksia raportoitiin silloin vanhimmilla ikäluokilla. Kun nuorempia alettiin rokottaa, ilmoituksia alkoi tulla nuoremmistakin ikäryhmistä.

– Ja nuorten rokotereaktiot ovat hyvin samanlaisia kuin muillakin ikäryhmillä: yleisimmät oireet ovat käytännössä samat ikäryhmään katsomatta.

Lue myös: Fimea: Liki 240 12–17-vuotiasta arvioinut saaneensa haittavaikutuksia koronarokotteesta – tällaisia oireita he ovat saaneet

Rokotehaittoja ei salata eikä peitellä

Fimean ylilääkäri korostaa, että koronarokotteiden turvallisuutta seurataan jatkuvasti.

– Kun koronarokotteelle on myönnetty myyntilupa, sen hyödyt on katsottu suuremmiksi kuin sen haitat. Lääkeviranomaisen näkökulmasta tämä pätee edelleen.

– Pyrimme siihen, että kun rokotteissa tai missä tahansa lääkevalmisteissa ilmenee mahdollisia haittavaikutuksia, ne tunnistetaan, asetetaan tutkittavaksi ja tarvittaessa ryhdytään riittäviin toimenpiteisiin, Kaukonen kuvaa.

Peitelläänkö tai salataanko Suomessa koronarokotteisiin liittyviä haittoja?

– Ei. Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta lääketurvallisuuden historiassa, kun lääkkeestä, tässä tapauksessa rokotteesta, ilmoitettuja haittavaikutuksia julkaistaan netissä koko väestön seurattavaksi.

– Sama seuranta koskee kaikkia lääkkeitä, mutta vain koronarokotteista ilmoitukset julkaistaan tällä tavalla säännöllisesti.